Tuesday, 11 July 2017

Puutarha ikkunalaudalla


Mehikasvi-sekoaminen jatkuu. Entiset ovat hengissä, ja olen ostanut pari uutta: ihanan ruusukkeen ja hauskan jalkapohjaa ja varpaita muistuttavan kaktuksen.

Aloe Humiliksen kukka ei koskaan kukkinut, vaan kuoli ja kuivahti ja nyppäsin sen pois. En tiedä, olisiko se pitänyt mieluummin jättää aloilleen.

Ystävältä sain tarpeettomana olleen ison lasilieriön, joka on ihan täydellinen mehikasviterraario. En nyt ehkä saanut yhtä hienoa asetelmaa aikaiseksi, kuin taas kerran kaikissa mahtavissa nettikuvissa, mutta on tuo aika kiva. :)


Aloetani olen jakanut jo kahteen muuhunkin osoitteeseen, mutta sitä vain riittää. Osa siitä oli viimeksi liian korkeassa ja siten tyhmän näköisessä ruukussa, ja järjestin kasvia vähän uudelleen. Osa pääsi tupsuksi päähän ikuisen ajan hilloamaani vanhaan kallomukiin. Viimeinkin joskus teininä kirppikseltä löytämäni muki oikeastaan pääsi käyttöön ja esille! Mahtavaa. :)

Sunday, 9 July 2017

Huoleton hulpiolaukku


Tämän viikonlopun saaliiksi jäi pieni laukku, jonka suunnittelin huolettomaan menoon: laukku on tarpeeksi pieni, jotta sen kantaminen pysyy kevyenä, mutta mukaan mahtuu kuitenkin myös vesipullo. Isoon nepparilla suljettavaan etutaskuun on helppo sujauttaa hetkeksi puhelin käsistä tai pitää käsillä muuta tarpeellista. Iso osastokin on avoin ja vain nepparilla suljettavissa. Sisällä on toki iso vetoketjutasku, jonne saa jemmaan ja varmaan turvaan lompakon ja avaimet.

Inspiraationa toimi netin ja Pinterestin loputtomat kuva-ideat hulpiotilkkuiluista. Itse olen hulpiot heittänyt roskiin, kunnes joku aika sitten oivalsin niiden hienouden. Tähän projektiin kasasinkin esiin suunnilleen kaikki tallettamani hulpioroippeet ja kuinka ollakaan niistä sai hienoisen värisuoran aikaiseksi.

Mallailua tekovaiheessa. Hulpiopalasta olisi saanut myös ihanan penaalin, mutta päädyin käyttämään sen etutaskuna.
Mallia olisi tietysti voinut miettiä pidemmällekin ja muotoilla nätimmin, nyt laukku on vain kantikas suorakulmio ilman hienouksia. Muotolaskokset tein alanurkkiin lennossa, jotta sain laukusta tilavamman muotoisen. Ja onneksi hamstrasin viimeksi Tallinnasta mustaa terenauhaa, nyt se pääsi käyttöön.

Tykkään!

Tuesday, 27 June 2017

Ikuisuusprojekti: puhelimelle suojapussukka (ei tänäänkään)

Vanha puhelinlompakkokukkaroni jäi pieneksi puolitoista vuotta sitten, kun ostin uuden luurin. Puhkikäytetty se muutenkin jo oli. Siitä asti on ollut asialistalla tehdä uusi puhelinpussukka, mutta homma ei ole oikein edistynyt. Kaikenlaista pussukkaa on syntynyt, mutta aina tarttuessani johonkin kankaaseen tai ideaan se nyt ei vaan aina (ikinä) oikein sovi puhelimen mentävään kokoon, tai sitten epäonnistun. Yhdestä tuli jo liian pieni, ja pidän siellä kuulokkeita. Lopuista on tullut liian isoja ja niistä tuli penaaleja ja pienten käsityöprojektien säilytyspusseja.

Nyt meinasin tehdä netissä näkemäni ideaa mukaillen söpön rypytyspussukan puhelimelle, mutta siinä tehdessäni ja kankaita mallaillessani totesin, ettei siitä nyt sovi tehdä niin pientä.


Tuli ihan söpö pikkulaukkupussukka, joskin ehkä vähän kummallisen mallinen, johon nyt sitten mahtuu puhelimen lisäksi kukkaro ja avaimetkin.
Sisällä on tukihuovalla tuettu pehmeä väliseinä, joten toiselle puolelle menee puhelin turvallisesti suojaan ja muut tavarat väliseinän toiselle puolelle.
No, sitten päätin tarttua toimeen, ja oikein tarkkaan mittaamalla ja suunnittelemalla tehdä sopivan pussukan puhelimelle. On tukihuopaa molemmin puolin, ja yritin ottaa huomioon sen viemää tilaa, mutta aliarvioin taas kerran huovan mahdin. Pussukasta tuli liian pieni. Vaikka miten kiskon ja survon, luuri ei vain mene sinne!

Noh, kiva kissakukkaropussukka tuli. Ehkä joskus vielä saan suojapussin puhelimellekin. :D Sitä odotellessa pidän sitä edelleen vain kädessä tai käärin nenäliinoihin taskuun. Miten voi olla näin mahdotonta? :D


Sunday, 25 June 2017

Merihirviösäkki


Merihirviöitä ja simpukoita
Uimisharrastuksen myötä rupesin vähän tarvitsemaan erityistä uimakamakassia (=ainoastaan ompeluihmisten parissa esiintyvä tarve, luulen, koska kasseja ja reppuja minulla toki on) ja tilkkuilukaverin bucket-bag-ompelun innostamana keksin sitten tehdä merihenkisen merimiessäkkireppukassin.

Olin hetki sitten hamstrannut EK:n palalaareista tuota merihirviökangasta ajatuksena, että jonkin kesäkassin siitä voisi tehdä. Kyllä tämä vähän enemmän vaivaa nähty malli voittaa tavallisen kangaskassin. :) Vielä kun olisi jotakin kerniä saanut väliin, olisi oikein oiva uimakassi, mutta kyllä ne märät pyyhkeet voi laittaa ensin muovikassiinkin, kuten tähän astikin olen tehnyt.

Ei merimiessäkki, vaan merihirviösäkki!
Säkkikassia voi kantaa kassina olalla tai reppuna.
Sisällä on uimamajatunnelmaa ja avainnauha, iso vetoketjutasku ja pienempi nepparitasku, johon saa vaikka bussilipun.
Paksu nyöri ei ole kaikken mukavin reppuhihna, mutta jos ei hirvittävän painavia kanna, luulen tämän menettelevän. Alasaumassa on lenksut, joihin nyöri kiinnittyy. Jouduin opettelemaan paalusolmun!

Saturday, 24 June 2017

Duunailija lomatunnelmissa


Mehikasviasetelmat ovat pinnalla edelleen. Tuollaisia kuusenkerkän näköisiä löysin toissapäivänä ulkoa kalliolta ja napparin pari tupsua mukaan.
Melkein kuukausi edellisestä postauksesta! Olen minä tässä välissä ommellut kahdet legginsit (mustat ja hirvittävän hienot vihreänräikeät matelijakuvioiset), jotka ovat jääneet kuvaamatta ja makaavat tällä hetkellä hyvin hiettyinä pyykkikorissa vähintään toisella kierroksellaan jo. Tähän väliin mahtui myös epätoivoista itkuraivariompelua haaveideni harmaan tyylikkään trikoomekon kanssa, joka odottaa ratkomista ja epätoivoisia pelastusyrityksiä. Siitä oli tulossa ihan hirveä säkki, jossa mikään ei ollut kohdallaan. Kerään edelleen voimia tarttuakseni siihen uudelleen.

Olen yrittänyt viettää aikaa ulkona kuin viimeistä päivää myös aina, kun aurinko on näyttäytynyt tai ollut sateetonta ja innostuin myös ostamaan kuukausikortin uimaan, joten vapaahetkinä olen ravannut myös altaassa ja saunassa, minkä olen ehtinyt.

Eiköhän tässä ole tarpeeksi syitä, miksi en ole ommellut, taiteillut tai askarrellut mitään aikoihin. Juhannusviikonloppuna oli aikaa järjestää tilkkulaatikko ja inspiroitua tekemään juttuja. Luulin, että tilkkulaatikkoni oli melko siisti, mutta uppeluksista löytyi silti vaikka mitä kankaita, jotka olin jo unohtanut. Oli siis, kuin olisi käynyt ilmaiseksi ostoksilla: tein mahtavia löytöjä. :D
Tilkut käyty läpi! (takana olevat vyöryt on sitten vaatekankaita ja muita projektikankaita, tässä vain tilkkupuuvillat. :P
Nyt tässä inspiraatio heräsi ja on tuloillaan kaikenlaista kivaa!

Sunday, 28 May 2017

Viimeistellyt ompelukset

Onneksi lauantaina oli vähän viileämpää, eikä superkaunis ja lämmin kesäpäivä, niin ei ollut niiiiin suuri synti nyhrätä koko päivää sisällä.
Iloinen lastenpaita aikuiselle!
Sienipaita tuli valmiiksi. (Armaalle aiotut sienibokserit onneksi ei, sillä niihin aikomani pieni punainen trikoopala löysi paremman tarkoituksen.) Sienikangasta oli vain 60cm pala, joten tein runsaan helmaresorin, jotta sain paidasta riittävän ja mukavan pitkän.

Perjantaina kirppistelin tuollaisen Marimekon mansikkaisen tuubimekon, josta ei tullut otettua ennen-kuvaa, joten kuva muokatusta mekosta:
Tuubiyläosaan lisätty miehusta- ja hihapala
Leikkasin alkuperäisestä mekosta irti vain tuubin yläosasta kumppari- ja kiristysnauhakujan, ja lisäsin yksinkertaisen yläosakappaleen hihoineen.
Nauhakujasoirosta sain vielä mansikkaisen kanttauksen pääntielle ja siirsin merkkilapunkin paikalleen. :D

Yläosa piteni huomattavasti, kun mansikkakangas tuli alunperin rinnan yläpuolelle asti, ja punaista uutta kangasta on verraten enemmän kuin tavallaan oli tarve. Koko mekko valuu ekstrakankaan myötä hieman väljemmin ja näyttää rennommalta, eli hyvä tuli! Uskomaton juttu oli, että kompeissani oli juuri tuo punainen trikoopala (jonka ostin joskus aikomuksenani tehdä musta-punaiset alikeompelusäärystimet), joka oli juuri sopivan kokoinen niin ettei hukkaan jäänyt kuin pienet soirot,  ja että se oli vielä täsmälleen oikean mansikanpunainen rimmatakseen tämän mekon kanssa. Joskus käy tuuri!

Fiksasin myös taannoin tekemäni dinomekon taskulliseksi tunikapaidaksi. Yritin pitkää mekkoa pukea ylleni monta kertaa, ja aina päädyin viikkaamaan sen takaisin kaappiin, kun kyllä se vaan kaikella asustamisyritykselläkin näytti vain päälle unohtuneelta yöpaidalta.
Vein helmasta reilun palan ja taiteilin vyötärösaumaan taskut, jotta saumalle tuli jokin järkevä tarkoitus. Tähän ähräykseen meni useampi tunti, mutta ehkä se oli sen arvoista siinä mielessä, että yksi vaate valmistui käyttöön eikä jäänyt turhana täyttämään kaappia ja odottamaan kierrätykseen menoa.
Superfiksut ostokset Kangaskapinalta!
Värikkäiden ja lapsellisten printtien vastapainoksi kerkesin ostaa hirvittävän fiksusti mustaa laatutrikoota legginseihin (olen kovasti kaivannut mustia sellaisia) ja kauniin harmaata, josta haikailen kätevää jokapaikan taskumekkoa. Siinä siis seuraavat projektisuunnitelmat muutaman kymmenen muun uuden ja vanhan idean lisäksi...

Monday, 22 May 2017

Kalsareita kaikille


uudet leggarit
Vain pari päivää ostoshetkestä ja valmiina on nyt haluamani flamingoleggarit! Flamingoa jäi sen verran, että Armaskin sai niistä vielä bokserit. Ja vaikka boksereistakin tuli niin siistit, että niissä voi hyvin mennä ylpeästi uimahallin pukuhuoneeseen, minä aion ihan rehellisesti lähteä leggareissani ihmisten ilmoille.

Noita boksereita tuli kokeiltua hetki sitten edellisistä ompeluksistani jääneillä paloilla ja niistä tulikin vähän harjoituskappaleen näköiset: sivupaloissa käyttämäni pinkki trikoo oli niin lirua ja lötköä, että vyötärönympärys venähti mahdottomaksi ja käyttäjälle mukavan pituinen kuminauha rypytti pussiksi koko housut. Kuminauhan ompelu oli hirvittävää venytystä ja ompelujälki sen näköistä..
Ajattelin jo, että ihan turaukseksi meni koko juttu, mutta kuulemma olivat ihan mukavat pöksyt eivätkä päälläkään näyttäneet hassummilta. Flamingoversiosta tuli paljon siistimmät, kun trikookin oli napakampaa.

Nyt on työn alla jo vielä itselleni paita samalla kertaa ostamastani sienitrikoosta ja jäi siitä vielä palaa Armaalle seuraaviin pöksyihin - taisin nyt jopa innostua näistä boksereista. :P Ja sieniä kasvavista alkkareista tulee niin hienot... xD
Vielä kun itselle alkkareihin löytäisi/onnistuisi luomaan toimivan kaavan -pitänee yrittää taas. :)
Ostokset Kangaskapinasta pari päivää sitten
Bokserit koostuvat monesta suht pienestä palasesta, joten niihin on helppo ja hauska yhdistää trikoon jämiä ja leggareita leikatessa jää aina juuri sopivaa palaa edes johonkin boksereiden osaan. Boksereiden kaava muuten oli ilmaiseksi tarjolla Kangaskapinan sivuilla. Kylläpäs nyt olinkin brändiuskollinen. :D Ilmainen kaava sai nyt lahjoittajalleen vastinetta, kun kankaat on ostettu samasta paikasta. :)

Sunday, 21 May 2017

Omin käsin


mixed media
Muistin juuri, että jäi kesken lupaamani postaussarja erään tuotteliaan taideviikonlopun suorituksista. Tässä yksi työ, josta pidän erityisesti. Tulihan siitä hauska katsella muutenkin, mutta eniten olen ylpeä sen taustatarinasta.
valokuva neulanreikäkameralla
Työn pohjana on itseottamani valokuva. Ja valokuva on otettu itserakennetulla kenkälaatikkokameralla ja kehitetty itse ensimmäisellä kerrallani ikinä pimiöpuuhissa. Tästä yli vuoden takaisesta neulanreikäkamerakurssistakin lupasin lisää kertoa jo silloin ajat sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tässä siitä lisää nyt tämän kuvan verran. :D

Tuo valokuva löytyy siirrettynä maalauksen pohjalta, valokuvan muotoisen muusta maalauksesta erottuvan suorakulmion voi erottaa maalauksen vasemmalla puolella. Tulostin valokuvan hieman luonnollista kokoaan isompana lasertulostimella negatiiviksi käännettynä. Binderillä siirrettynä kuva kopioitu siis taas positiivina. Jatkoin työtä maalaamalla akryyliväreillä ihan vähäsen siirretyn kuvan päälle ja jatkaen maisemaa kuvan yli.

Tässä on vielä skannatut kopiot muistiinpanoineen alkuperäisistä negatiiveista ja niistä kehitetyistä kuvista, kuvat saa klikkaamalla isommiksi:
 Otin samasta kohtaa kuvan sekä kenkälaatikkokameralla että "pokkari"versiolla, huomattavasti kenkälaatikkoa pienemmällä pahvilaatikkokameralla. Pikkukamerassa oli puolikas valokuvapaperi valottumassa ja siihen jäi hauska epäkesko vinjetti reunoille-kuvapaperi oli siis pikkaisen iso eikä kameran reiästä tuleva valotus riitä kuvapaperin reunoille asti.
 Kuvien alle olen näemmä merkinnyt negatiivien tapauksessa valotusajat ja positiivien kohdalla kehitysajat. Äkkiä häipyy mielestä tuollaiset tiedot, onneksi kirjoitin ylös jotakin ja nyt voin vain taas ihmetellä, mihin sitä ihminen kykenee yksinkertaisilla välineillä, kemikaaleilla ja sekunteja laskemalla.



Saturday, 20 May 2017

Viherpeukalointia



Nyt innostuin jostain, mistä en olisi ikinä uskonut: nimittäin kasveista. Toki olen jossain määrin tykännyt aina maltillisista kasveista (pelargoniat ja muut "mummokukat" ja tilaavievät sojottimet eivät niinkään ole kiinnostaneet) ja omistanutkin pieniä kaktuksia ja pari erilaista ihanaa lihansyöjäkasviakin joskus, sen lyhyen aikaa, jonka ne säilyivät hengissä.
Yrttitarha keittiön ikkunalaudalla on ehdoton, koska haluan ruohosipulia leivälle, basilikaa ja timjamia joka ruokaan ja sopivan hetken tullen tuoretta minttua jäätelökahviin.

Henkiinjäämiskokeilu löytöpistokkaista
Mutta nyt, koska tämä on ilmeisesti taas muotia ja yllättävissäkin paikoissa myydään pikkukasveja, innostuin mehikasveista. Näin nettiaikakautena niiden maailmaan tutustuminen onkin huomattavasti helpompaa kuin 90-luvulla itse kokeillen ja ylikastellen pilalle ilman ohjeita. Somestahan sitten tulikin vastaan toinen toistaan upeampia mehikasviasetelmia ja siinä vaiheessa oli pakko rynnätä Konttiin ja Kierrätyskeskukseen haalimaan astioita.
Vanhaan leipävuokaan ja hillittömän upeaan tinakermakkoon sopi istuttaa pieni succupuutarha.

Pari vuotta sitten jo hankin aloen ja se ihme kyllä on elossa ja voi oikein rehevästi. Kaipaakin taas pientä siivousta ja osittamista, että mahtuu kasvamaan jo nyt melko isossa uunivuuassaan. Eilen kannoin kotiin helmivillakon ja odotan jo malttamattomana sen kasvua, jotta pääsen pätkimään siitä pentuja seuraavaan.

Uusi Hedgehog Aloe tuli taloon pari päivää sitten myös. Se on tekemässä kukkaa!


Kokeilunomaisesti laitoin odottamaan mahdollisia ihmeiden tapahtumisia pudokkaita näistä kasveista ja pistokkaita muistakin vanhoista kasveista. Katsotaan, nouseeko näistä vielä joskus jotain uutta elämää:
Nämä jäänevät henkiin, näillä kaikilla pudokkailla oli jo pikkuisia juuria kehittyneenä!

Tekevätkö nämä juuria? Aloe ei ehkä toimi niin. Tieteellinen koe menossa.

Valkoiset hässäkät ovat paperia ja tukemassa pistokkaita, etteivät ne huku!

Viimeinkin saapunut kevät, ainakin jo toista päivää pitkä yli 10 asteen kesä  - ja uuden elämän ihmeet alkavat kummasti kutkuttaa! :)


Friday, 19 May 2017

Toukokuun kangasostokset

Tunnustan.
Ihan vähän tosi kivoja tilkkukankaita. Tummasta voisi tulla hamekin ja sitä on siihen tarkoitukseen riittävä pala, muut ovat pieniä tilkkuiluun sopivia suiroja.

Kangaskapina avasi Helsinkiin kangaskarkkikiskan ja sieltä tarttui mukaan monenmonta kertaa himoitsemani sienitrikoo. Flamingoviidakko oli täysi heräteostos: siitä on vaan pakko saada leggarit, pian! Sienipalan seuraksi persikkaisen oranssia ja limeresori, jotta siitä riittää paidaksi.

Monday, 8 May 2017

5 minuutin haaste: valkovuokot

Teemakuun Kollaasissa on toukokuun haasteena näyttää mistä tahansa taiteilustaan tilanne 5 minuuttia aloittamisesta. Aika hauskaa! Joskus voi saada valmiin jutun siinä ajassa, joskus lopputulos on sitten lopulta jotain ihan muuta.


Minä otin ideaksi tehdä äitienpäiväkortin ja otin avuksi Gelliplaten ja luonnosta oikeita valkovuokkoja. Katsotaan, tuleeko tästä mitään!


Tilanne 5 minuutin kuluttua:


Ja tämä nyt ei varsinaisesti onnistunut, aika hirveä juttu tuli:


Mutta jatkamalla monoprinttailua sain aikaiseksi pari ihan kivaa valkovuokkokuvaa, ja valmiin kortinkin:


Monday, 1 May 2017

Laukkuviikonloppu

Rankka viikonloppu takana. Joku aika sitten tekemäni pikkulaukku oli niin söpö, että eräs ystäväni innostui haluamaan samanlaisen. Haasteena oli saada lisäksi pikkuiseen laukkuun vetoketju, ja tein sitä varten ensin protoversion (jonka pidän itse myös, hahhaa!)

Tuli aikasta ihanat sekä protosta (ruskea vaaleanpunaisilla korkkareilla), että talokankaisesta  tilauslaukusta. <3 Siinä köllöttelee kaikki söpöläiset yhdessä. Käytössä olleessa pinkissä sydänlaukussa näkyy jo vähän elämän jäljet.

 Nämä rytisteltyäni ompelin vielä kasaan jo viikkokausia sitten leikkaamani inka-henkisen isomman boholaukun. Näin tuon kankaan silloin EK:ssa ohimennen ja oli pakko ostaa se laukkukankaaksi - nyt se on siis täyttänyt tehtävänsä.

Kuvan ottamisen jälkeen ehdin jo tehdä laukkuun koristeeksi toisenkin helmikoristeen keltaisella tupsulla ja kieputtaa vihreää lankaa sangan toiseen päätyyn. Koristeet eivät välttämättä ole kovin kestäviä, katsotaan kuinka käy ja kuinka kauan ne pysyvät matkassa. Helmikoristeessa on vain nelinkertaista ompelulankaa, kun en tähän hätään löytänyt kompeistani siimaa tai muutakaan riittävän vahvaa ja ohutta lankaa, ja pelkään, että hihnan ympäri kieputetut villalangat lähtevät litomaan nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa. :D
Sisäpuolella on tietysti tasku ja avainnauha - en enää tee yhtäkään kassia tai laukkua ilman sellaista, on sen verran luksusta löytää avaimet narun päästä ilman puolen tunnin kauhomista. :D


Sunday, 30 April 2017

Maalissa!

Ompas ollut hiljaiseloa. Niin täällä blogissa kuin kaiken duunailun suhteen. Vietin tuossa pitkän viikonlopun mixedmedia-taiteilun parissa ja siinä kolmessa päivässä tuli saatua aikaiseksi aika monta kuvaa!

Kaikkia en saanut vielä kuvattua, niin esittelen tässä pari ensimmäistä ja odotellaan parempia valaistusolosuhteita, ettei tarvitse lopuista niin hirveän kellertävänsynkkiä kuvaversioita esitellä. :)

Tällä kertaa ajattelin panostaa ja kokeilla kuvansiirtoa valokuvista ja jestas, että se olikin hauskaa hommaa. Pienellä lisäyksellä sai melkoisen näyttäviä teoksia aikaiseksi.

Tässä on alkuperäinen ottamani kuva Eläinmuseon näytepurkkihyllystä:
valokuva
Siirrettynä se kääntyy pelikuvaksi, ja koska kuvassa oli tumma pohja ja huono valaistus, purkit jäivät alunperin hyvin viitteellisiksi vaaleiksi läiskiksi.
Mixed media, koko A4
Maalasin akryyleillä hyvin hentoisesti esiin hyllynreunoja, purkit ja koska kuvasta ei enää oikein selvääkään saanut, keksin itse hahmoja hyllyille ja purkkeihin. Nyt on myös useimmilla niistä pimeydessä kiiluvat silmät.

Toinen vastaava kuvansiirtotempaus sai alkunsa ottamastani kuvasta Helsingin keskustan alla kulkevasta käytävästä, Citykäytäväkö on nimeltään. Sattui tyhjä hetki, eikä siellä kulkenut ketään muita, niin nappasin kuvan oudosta shakkiruutulattiaisesta pylväikkötilasta.
valokuva
Mixed media, koko A4
Käytävästä tulikin avaruusasema. Käänsin kuvan peilikuvan lisäksi ylösalaisin, niin että ruutulattia tuli katoksi. Avaruusteema sai alkunsa, kun kuva siirtäessäni repesi tuosta planeettojen kohdalta. Reikiä peittämään sitten vähän niikuin itsestään syntyi planeettapallerot.

Kuvat on siirretty gessolla ja akryylimaaleilla pohjustetulle vesivärilehtiöpaperille Binderin avulla. Binder, myydään myös ihan kuvansiirtoaineen nimellä, on kirkkaaksi kuivuvaa akryylipohjaista tavaraa, jossa on voimakas liima mukana (jotenkin näin, ei kovin tieteellinen selitys). Tavalliselle kopiopaperille laserprintatun kuvan musteet siirtyvät, liimautuvat, binderin avulla pohjaan ja itse kopiopaperi hinkkaillaan kuvan kunnolla kuivuttua irti.

Sormenjäljet meinaavat kadota hinkkaushommassa, mutta ainakin nämä kuvat syntyivät hinkkausoperaation jälkeen hyvin hienovaraisella vaivannäöllä.