Tuesday 27 December 2016

Bambua pöytään! Tiskirätit ja tawashi


 Jo muutaman viime vuoden ajan joulupukki on kanniskellut täältä päin bambulangasta virkattuja rättejä ja viime vuonna ensimmäisen kerran myös tawashi-pesimiä. Ensimmäiset tawashit tein akryylilangasta, koska totesin sen olevan oivallinen kattilankiillottaja tiskauspuuhissa. Nyt tuli bambuinen versio hellävaraiseen ihmisnahan puhdistustarkoitukseen.

Tawashin tekemiseen löytyy ohjeita googlaamalla ja tällä kertaa löysin tämän ohjeen, jota seurasin.
Tiskirätin täydellisen "kaavan" taisin äkätä joskus jostain blogista (? kiitos vain, linkkaan jos joskus löydän sinut): tälläinen kaksi riviä pylvästä ja yksi reikäkerros näyttää kivalta ja tekee rätistä ilmavamman ja siis myös todennäköisesti nopeammin kuivuvan, kuin ilman reikäkerrosta. Olen ehtinyt näitä tehdä myös ilman reikiä ja eriväriraitaisia ja raitasiksakkia.. mutta on tainnut olla aina niin kiire pakata ne lahjapusseihin, etteivät ole kuviin ehtineet! :D
Bambu on siitä sopiva rätti- ja kylpemispesinmateriaali, että bambu on luonnostaan antibakteerinen kuitu, joka ei siis pitäisi hirveästi kerätä itseensä haisevia bakteereja. Ja toisekseen, bambu kestää oivallisesti 60 asteen konepesua, ihan vaikka kuinka usein. :)

Sunday 25 December 2016

Joulunvihaaja lämpenee


Tänä vuonna tuli askarreltua siis jopa joulukortit -ja ehkä tämänkertaiseen jouluinnostukseen liittyy, että viimeinkin sain myös tahtoni läpi ja vietettyä joulua mukavasti kotona Raksun kanssa. Vuoden pimeimmän ajan juhlanvietto oli tänä vuonna siis ehkä sellaista kuin sen kuuluisi olla: mukavaa oloa lämpimässä sisällä, lautapelejä, hyvää ruokaa hyvässä seurassa.

Hauska 1700-lukuisen mallin mukaan tehty BIRIBI-lautapeli oli viimevuotinen joululahjani lautapelejä harrastavalle Raksulleni. Nyt kerettiin testata sitä ensimmäisen kerran. Sopi linnatunnelmaan kynttilänvalossa, vielä kun olisi pukeutunut peliä varten silkkiin ja turnyyreihin. :)
Pari viikkoa sitten löysin kirppikseltä hienot House Doctorin kynttilätuikut. Pidän timanttisesta muodosta ja metallin ja lasin yhdistelmästä.
Perinteisesti aikuisiässä joulu on minulla ollut rättiväsyneenä 17 päivän vapaattoman työputken jälkeen väkisin raahautumista paikasta toiseen, yleensä pakkasessa tai myrskyssä bussipysäkeillä tuntitolkulla jäisenä seisten. Ja sitten järkyttävän kolmen päivän väkinäisen olon ja riepotuksen ja ällöttävänmakuisten limppujen ja loorien väkisinnielemisen jälkeen raikkaana taas töihin. Ellen ole ollut 40 asteen kuumeessa ja keuhkotulehduksessa. Ehkä ei ihme, että olen vihannut joulua?
No mutta, kaksi kokonaista päivää kotona! Olen innoissani! Paketista sain muun muassa ystävältäni upeat itseneulotut sukat. Aivan ihanat, en taida raaskia käyttää näitä edes, etteivät nuhjaannu!


Saturday 24 December 2016

Joulun taikaa


Toista kertaa elämässäni (kyllä, joulu ei ole ollut mun juttu) askartelin joulukortteja - ja nyt vieläpä hyvissä ajoin. Koska askarteluhommassa olin ajoissa, on ok postata tästä sitten neljä viikkoa myöhemmin....

Tällä kertaa olin oikein ylpeä aikaansaannoksestani: sain aikaiseksi ihan oikein kunnon skräppääjän tekemän näköisiä kortteja! Ja sarjatuotantona tietysti, kun kerran ruvettiin. Poro- ja muu kuvaosasto on Sinellin servetistä, sen alla yläosassa mm. vaaleanvihreää paperia ja päällä (Sinellistä, mainos mainos) hankitulla joulutekstileimasimella toivotukset joka kielellä.

Lisäksi askartelin muutamia pakettikortteja vaateostoista kertyneistä tägeistä ja nauhoista, tässä jouluiset versiot näistä aikaansaannoksista:
Oikein ihanaa ja kaunista joulunaikaa kaikille! <3

Tuesday 20 December 2016

Joulutähti-pannulappu

Jälleen kerran tilkkuiluystäväni tartutti idean: upean näköinen tähtipannulappu. Täällä on ohje nelikulmaiseen versioon, ja tämä on aikalailla samoin rakennettu, mutta pyöreiksi leikatuista tilkuista.

Tämä yksilö ehti joulupukin pussiin, mutta pitää tehdä itselle uusi samanlainen! Oikeasti nimittäin minulla olisi tarve nätille pannunaluselle, entiset pari eivät ole oikein katseenkestävässä kunnossa enää. ;)

Tuesday 13 December 2016

Oi keltainen joulukuu

Viimeisimmistä Marimekon ysmy-kangasostoksista jäi mainitsematta pieni pala ihanaa keltaista Vihkiruusua. Tuo kangas on niin piristävän värinen, että pelkästään sen näkemisestä tulee iloiseksi. Aioin siitä ensin kangaskassia, mutta loppujen lopuksi, noita kasseja kun on, ja halusin valmiin tuotteen iloa tuomaan jonnekin näkyville ja käyttöön, tein siitä tyynynpäällisen sohvalle. Yksi edellinen tyynynpäällinen olikin jo ihan nyppääntynyt ja kaipasi jotakin sähäkämpää päälleen.
Tyynynpäällisen jäljiltä kangasta jäi vielä taas yhteen pussukkaan, siinä se poseeraa sohvalla tyynyn kaverina. :)
Papukaijatyyny on Indiskasta.

Monday 31 October 2016

Mekkotehtaan meikkisäkki

Mekkotehdas aikuisille-kirja on minulla lainassa, ja siitä sattui silmään taas vähän eri tavalla valmistettu meikkipussi. Siinä vetoketju ommellaan muuten valmiin pussukan reunoihin ja risareunat + vetoketjun liepeet piilotetaan sitten kaiken ympäri ommeltavalla vinonauhalla.
Kuulosti helpolta... Käytännössä hommaan meni melkoinen aika, kun totesin että vinonauhaa ei ole mitään mahdollisuutta saada ommeltua koneella siihen reunaan niin että tikin olisi oikeasti saanut kiinnittämään vinonauhan molemmat reunat. No, ehkä se joltakin olisi onnistunut, mutta minä luovutin alkuunsa ja tartuin neulaan itse.

Piirsin kaavan ohjeen (jota en monestakaan kohtaa ihan ymmärtänyt) mukaan ja tajuttoman kokoinen pussihan siitä näytti olevan tulossa, mutta teinpä silti. Kaikenkokoisia säilytyspussukoita tarvitsee aina! Hihnan lisäämällä tuo olisi ihan kiva kesälaukku, ehkäpä sen vielä siitä teenkin. Vetoketju on 30cm pitkä, joten siitä saa kuvaa pussukan koosta.

Vuori ei näy, mutta se on kirkkaan keltainen, täsmälleen samaa väriä keltaisen vinonauhan kanssa. :)
Erityisen hauska idea Mekkotehtaan pussukassa oli sivusaumojen päälle ommeltava paljettinauha. Minulla sattui olemaan paljettinauhojen lisäksi kompeissa kultaista polvekenauhaa, ja totesin sen olevan sopivan överi tuohon kankaaseen. Kangas on muistaakseni EK:sta ja varmaankin ainakin noin vuoden takaa.

Sunday 30 October 2016

Ompelun hurmaa - vaatelauantai

Tapaan aina sanoa perusteluna kangasostoksilleni, että vaikka juuri ostetuista kankaista ei heti tulisikaan tehtyä mitään, niistä saa inspiraation tehdä jotain vanhoista varastoista. Tällä viikolla toteutui sekä että: piipahdin Marimekon ysmyissä ja  pakko-saada-ostin pari uutta kangaspalaa. Tällä kertaa oli heti kirkkaat visiot, mitä niistä halusin, ja toteutin suunnitelmani heti pari päivää myöhemmin.

Koko lauantai meni ommellessa, kirjaimellisesti ompelukone sauhuten. Meinasi nimittäin syttyä tuleen koko vehje tai ainakin haisi ja savusi niin, että tempaisin johdon seinästä ja heivasin koneen kylppäriin siltä varalta, että se olisi roihahtanut. :D
Mutta eipä se, ja savun hälvettyä ja koneen jäähdyttyä kyllä se vielä toimikin ja sain helmasaumat, vyönauhat ja viimeiset resorit paikoilleen. Mutta nyt kyllä on ostoslistalla oikeesti se sammutuspeite... :D  Ja jossain vaiheessa varmaankin uusi ompelukone!

Pitkä päivä meni siis ompelukoneen äärellä ähräten ja lattialla leikkuiden kanssa kontaten ja lopputuloksena sain sitten vaatekaappiini täydennyksenä Marimekkokankaasta tunikan (jota pitää vielä fiksata pienemmäksi, pyörii ja valuu päällä käytössä vähän liikaa):
Harvinainen vessanpeilikuva! Ehdin sunnuntaina tunikaa jo kokeeksi ulkoiluttaa.
..ja toisesta Marikankaasta (taas yhden) kynähameen. Tässä vaan vilautus viikattuna henkarissa, se on polvipituinen ja muuten musta, mutta helmassa tuollainen piparkakkureunakuvio ja loput muutama sentti helmasta harmahtavan liilaa. Minusta aivan mahtava kangas, ja laadultaan mukavan jämäkkä ja paksu ja silti elastaanin ansiosta joustava. :)
Helma henkarilla.
Siinä kun kangaslaatikon äärellä olin, huomasin edelliseltä EK-ostelulta kotiutuneen ötökkätrikoon ja siinä sitten äkkiseltään pyöräytin niistä leggarit. Inhoan tälläisiä "ommella pyöräytin ja hetkessä surautin"-ilmaisuja, mutta nyt tässä 8-tuntisen tunikasäädön jälkeen tosiaan tuntui, että simppelit housut valmistuivat silmänräpäyksessä. Vaikka kai siihenkin vähän enemmän aikaa meni.
Hauska ötökkätrikoo. Kaupan päälle saatte ihastella kinesioteippauksia ja levinneitä liimoja kintuissani. :)
Jossain välissä vielä pussukankin tein, sen esittelen omassa postauksessaan! :D  Oli kyllä varsinainen teho-ompelupäivä. Olisipa tälläisiä päiviä useammin. :)

Wednesday 19 October 2016

Siluetti 6 & kollaasi

Lokakuun haaste selvitetty ja papukaijamerkki! Pitkästä aikaa sain kuusi kuvaa kokoon (olkoonkin, että puolet niistä on "huijattu" menneisyydestä). Kenties innostun taiteilemaan aiheesta vielä lisää, tai sitten pitää säästää paukkuja seuraavaan haasteeseen. ;D Kiitos haasteesta Millin ja Esther!

Kollaasi:


Kollaasin viimeinen kuva on jokusen vuoden vanha puupiirrosvedoskokeilu. En ollut tähän aikoinaan yhtään tyytyväinen, mutta nyt vedoksen löytyessä pidin siitä kovin: kuinka simppeli orgaaninen muoto, väri ja taustalla näkyvät puulaatan syyt sopivat yhteen ihan riittävästi.



//teemakuunkollaasi.blogspot.fi/2016/10/lokakuu-21-teema.html

Tuesday 18 October 2016

Siluetti 5

Portti. Sekatekniikka.

Tämä taas tuore "doodlaus"-tyyppinen maalaus/läiskintä/väritys. Keskelle oli aikomus tulla jotakin muuta, mutta näinkin parin tyypin siluetit häämöttävän sieltä. Onko hahmot hyvällä vai pahalla asialla? Mistä ne tulevat, toisesta ajasta?

Monday 17 October 2016

Siluetti 3&4

Nämä on noin 10 vuotta vanhoja piirroksia, mutta ilahduin, kun löysin ne. Lisäksi sopivat Siluetti-haasteeseen loistavasti.

Piirroksia puuvärikynällä A4-paperille. Punainen lady on idolini Tori Amos ja alempi vihreä on Erykah Badu.

Sunday 16 October 2016

Scary Tuesday stuff on Sunday

Luovassa blogimaailmassa surffatessani löysin juuri pari uutta haastesivustoa. Try it on Tuesday oli heittänyt haasteeksi lähestyvän Halloweenin kunniaksi tehdä jotakin kauhistuttavaa.

As if I had time for any  more challenges, I came across a couple of new and fun art challenge pages. Try it on Tuesday had scary-theme, and oh how well that suits me.

Onnettomuuspaikka / Accident Scene   acrylic paint + acrylic ink on canvas, size app.60x50cm



Saturday 15 October 2016

Siluetti 2

Rantaviiva. Koko A3, akryylivärit
Tämäkin syntyi tässä lokakuun aikana, inspiraatio syksyisestä saariston illasta.

Friday 14 October 2016

Siluetti 1

Lokakuun haasteaiheena Teemakuun taiteessa on Siluetti. En ottanut haasteesta paineita, kun on ollut taas niin paljon muuta tekemistä ja menemistä, mutta puolivahingossa on syntynyt haasteeseen sopivaa taidetta. Lisäksi tuossa yritin järjestellä ja pakkailla taiteilukamoja ja piirustuksia ympäriinsä lojumasta ja löysin kansiollisen vanhojakin ennenjulkaisemattomia juttuja, jotka sopivat haasteeseen kuin nenä päähän.

Mutta aloitetaan tuoreista.

Karavaani. Koko A3, akryylivärit, akryylimuste


Sunday 25 September 2016

Pikakertaus kartonkigrafiikkaa

Kartonkigrafiikan viikonloppukurssilla taas! Vaikka olin ajatellut tekeväni lisää vedoksia edelliskertaisesta "High"-sydänkuvasta, jostain syystä niin ei käynyt. Sen sijaan kokeilin binderillä tehtyä struktuuripintaa sekä collagrafiaa, ja innostuin vedostamaan lisää viimekertaista simppeliä koiperhostani.
Tarkkasilmäinen voi huomata alla olevista vedoksista kuitenkin viimekerrasta tutut kissankorvapukuiset puujalkailijat, ja käytinkin osin vanhaa laattaa collagrafiavedoksen päälle. Jäljestä tuli kuitenkin sen verran hailakka, että täytyy turvautua sekatekniikkaan ja vahvistaa jälkeä kynällä. Kunhan saan sen tehtyä, on aika esitellä valmis kuva. :)
 Lauantaiaamu alkoi tyhjäpäisellä omakuvalla..
Sunnuntaina iloittelin astetta abstraktimmalla. Kunhan ehdin sulatella, esittelen kenties tarkemmin näitä omassa postauksessaan.
Sunnuntaina loppupäivästä tehtailin koiperhosia kaapit täyteen. Ohoh!
Maailma tarvitsee saateenkaarikoiperhosia.

Friday 23 September 2016

Metalligrafiikan koevedoksia

 Tässä näytille muutamia ensimmäisiä metalligrafiikkakokeilujani. Olen vuuuuuoosia haaveillut harrastavani metalligrafiikkaa, mutta joko ei ole ollut kurssia sopivassa paikassa sopivaan aikaan, siihen ei ole ollut varaa silloin kuin olisi ollut aikaa, tai sitten en ole vain mahtunut mukaan. Nämä paikat viedään nimittäin sekunnissa! Tänä syksynä onnisti, ja bongasin työväenopiston kurssin läheltä, niin että juuri ja juuri ehdin sinne suoraan töistä juosten. Myöhästyin 3 minuuttia ilmoittaumisen alkamisajasta ja päädyin jonoon. Ajattelin jo, että se on kohtalo: en vaan ikinä pääse kokeilemaan tätä...:(
Mutta sitten pääsinkin vapautuneelle paikalle jonosta! Jee! Aloitimme kuivaneulatekniikalla alumiinilevyille -onneksi alumiinille, kupari on niin kallista. Alumiinia uskalsi lähteä raapustelemaan vapautuneemmin.
Ensimmäisiä kuivaneula-koevedoksia. Kasvokuva oli ihan hauska idea, mutta oli ensin liian hento ja "parantelemalla" meni tukkoon. Jos ehdin ja jaksan, haluaisin tehdä sen uudestaan suunnitelmallisemmin. Laatta oli melkoista kokeilua siitä, miten kuivaneulaviivat toimivat.

Kuivaneula alumiinille, koppakuoriainen lähikuvassa. Koko n. 10x15cm
Koppakuoriainen jatkoi ideasta, jonka piirtelin kirjankansihaastetta varten. Jos edellinen oli lady bug, tämä yksilö on vissiinkin setä-osastoa.

Mineral bunch, kuivaneula alumiinille, koko n. 10x10cm
Mineraalikikkareen tein geometria-haastetta varten. Rosoisena toistuvat kuivaneulaviivat sopivat tähän hyvin, vaikka toimisi kuvio siistimpänäkin!


Merenneito. Viivasyövytys, koevedos (sisältää huolimattomuuttani tyhmän maaliviirun, mutta onneksi naarmu ei ole laatassa)
Vähemmän elegantti merenneito oli ensimmäinen viivasyövytyskokeiluni! Etsaus/viivasyövytys on aina kuulostanut korvaani mystiseltä ja vaaralliselta sekä äärimmäisen vaikealta hommalta. Todellisuudessa se oli varsin helppoa, pohjatulle kuparille piirtäminen yhtä iisiä kuin paperille piirtäminen ja jälki kuin kuulakärkikynällä vedettyä! Kuivaneulan rosoisuus oli mieleeni, mutta se ei sovi kaikkiin kuvaideoihin. Etsauksella pystyy toteuttamaan sitten hienompia ja pehmeämpiä viivoja.
Jatkan tätä kuvaa vielä akvatintalla, jolloin kuvaan saa viivan lisäksi sävyeroja. Sitä sitten viikon-parin kuluttua! Jännää. :)
Kuparilaatta



Wednesday 21 September 2016

Geometriaa, osa 2

Syyskuu laukkaa eteenpäin, ja geometria-haaste on ollut mielessä. Pääsin jonosta viimein metalligrafiikan kurssille (jee!) ja pää on ollut täynnä Kaskipuron sipuleita ja etsausviivan mahdollisuuksia. Ensimmäiset kokeilut pääsin tekemään kuivaneula-tekniikalla, ja tässä geometria-haasteeseen siten toteutettu työ:
MINERAL BUNCH, kuivaneulavedos (paperi on kippuralla )

Raapustettu alumiinilaatalle, tässä itse laatta (vaikka oikeasti näitä laattoja ei koskaan esitellä, ainoastaan vedoksia -eikö ole päätöntä? Hienoja nämäkin.):
Alumiinilaatta ja etsauspiirrin
Työ on pieni, noin 10x10cm.
Vedoksia haluan tehdä erilaisia lisää, mutta tämä on hidasta hommaa! Tuo oli oikeastaan vasta koevedos.

Sunday 18 September 2016

Kesä tallessa monoprinteissä

Loppukesästä poimin pientareelta mukaan muutamia kasveja monoprinttileikit mielessä. Tässä sitten  muistin kuivaneet siankärsämöt ja heinät paperipinon alta kuivumasta ja kaivoin pitkästä aikaa Gelliplaten esiin. (vaikka pitäisi neulanreikävalokuvat skannata ja niistä kertoa lisää ja geometriahaastekin olisi...)
Hauskoja ja hienoja "varjokuvia" kasveista sai asettamalla ne levylle ennen vedostamista, ja joskus onnistuivat myös hienot haamuvedokset kasvit poistettua ja ottamalla toisen vedoksen lisäämättä laatalle mitään.
Nyt kun nämä sai kokeiltua, tekee mieli isompia lehtiä ja tehdä hienommat pohjat alle.. Onneksi vielä ei ole myöhäistä, ulkona kasvaa vielä vaikka mitä! :)

Monday 12 September 2016

Päivänvalosta pimiöön

Nyt on kova juttu. Viikonloppu meni mahtavalla työviksen lyhytkurssilla, jossa rakennettiin neulanreikäkamera, otettiin sillä kuvia sekä vielä itse kehitettiin kuvat pimiössä.

En ole oikeastaan koskaan edes valokuvannut (napin painamista automaattiasetuksilla ei lasketa), mutta aina etäisesti haaveillut ymmärtäväni jotain suljinaukoista ja valotusajoista ja saavani kokeilla ihan oikean valokuvan vedostamista pimiössä. Nyt rakensin lisäksi itse kamerankin! Oikeastaan askartelin yhteensä kolme kameraa.
Kenkälaatikosta tehty kamera
 Neulanreikäkamera perustuu camera obscura-ilmiöön, eli siihen, kuinka täysin pimeään huoneeseen pienen valoaukon kautta tuleva valo heijastaa huoneen takaseinälle ulkopuolisen maailman -nurinpäin.

Neulanreikäkameralla voi kuvata myös perinteiselle filmille, mutta nyt käytimme valoherkkää mustavalkokuvapaperia. Laatikon takaseinään teipatulle paperille valottuu negatiivikuva. Valotetut negatiivikuvat kehitimme pimiössä kemikaaleilla ja varsinaiset kuvat pinnakkaismenetelmällä valottamalla ja kehittämällä negatiiveista. Täysin uutta asiaa minulle! Kuinka kiehtovaa, ihastuin todella pimiöön.
Ensimmäisiä vedoksia neulanreikäkameralla otetuista kuvista
 Neulanreikäkameralla kuvaaminen vaatii taitoa ja tuuria: kuva voi ylivalottua pilalle sekunnissa tai vaatia useamman minuutin valotusajan riippuen tarjolla olevan valon määrästä ja laadusta sekä oman kameran koosta, polttovälistä. Paljon tulikin ylivalottuneita mustia ruutuja varsinkin pienemmillä laatikkokameroillani, mutta onneksi näinkin lyhyessä ajassa jäi muistoksi sentään muutama ihan itse aikaansaatu hieno valokuva. :)
Kuvaus käynnissä. (Varjoisa paikka ja kuvauskohde ja pidin aukkoa auki vähän yli minuutin. Kuva onnistui.)
Koitan ehtiä jossain välissä skannaamaan aikaansaamani kuvat, jotta ne saisi ilman heijastumia koneelle talteen. Esittelen samalla paremmin pahvilaatikkokamerani. Nyt pitää pakata reppu ja painua nukkumaan, huomenna vuorossa metalligrafiikkaa. :P


Sunday 4 September 2016

Geometriikkaa, osa 1

Teemakuun taidehaasteblogi muutti ja muuttui Teemakuun Kollaasiksi. Haasteet ja periaatteet ovat ennallaan ja pääasia on haastaa itsensä iloisesti taiteilemalla yhteisen kuukauden haasteaiheen mukaan. Syyskuun teemana on geometrinen taide.
Niin vähän kuin tulee oma-aloitteisesti taiteiltua ja piirusteltua yhtään mitään, en tietenkään ole ikinä tehnyt mitään geometrista. Erityisesti kiehtoi muuttaa luonnolliset pehmeät muodot geometrisiksi, joten aloitin tietenkin kasvoista.
Piirretty ja väritetty tusseilla
Olipa hauskaa ja tulipa erilainen piirros, kuin olisin milloinkaan muuten saanut päähäni tehdä! Epämukavuusalueen maksimoidakseni otin välineeksi inhokkivälineeni tussit, joilla sotkee aina varmasti. Mutta aika hyvinhän se meni ja käsivaraviivatkin melkein suoria.. Kyllä nämä haasteet on mukavia. :)

Tuesday 30 August 2016

Kirjankansi-haaste, 4/6

Muistelin, että kirjankansihaasteesta olisi osaltani puuttunut enää yksi kuva, mutta väärinpä muistin! Vielä puuttuisi kaksi ja taitaa jäädä puuttumaan: elokuun viimeisenä päivänä en ehdi taiteilemaan.

Pikaisen haastetaiteiluhetken lopputuloksena ilmestyi omituinen koppakuoriainen, joka toi mieleeni Kafkan vaatimattoman kauppamatkustajan, torakaksi muuttuvan Gregor Samsa-raukan tarinan.
Tussit, puuvärit, akryylimaali (kultainen), vesivärit. Teksti lisätty kuvan päälle picmonkey.comissa.
Tästä tuli pikaisesti kansi vielä kirjoittamattomalle tarinalle, jossa kuhisee kuningatarmehiläisiä ja kultaisena kiilteleviä tyrannimuusia.

Saturday 27 August 2016

Tilkkukuumehoureita

Eräänä heinäkuun lauantaina heräsin hieman oudossa olossa. Kaihersi sormenpäitä ja printit vilisivät silmissä, kummallinen tarmo tuntui suonissa. Oli pakko avata komeron ovi, kantaa tilkkukangaslaatikko olohuoneen lattialle ja levitellä ympärilleen värikäs kuviokimara.
Erilleen poimiintui neljä hiljattain ostamaani yhteen rimmaava kangaspalaa ja mieleen muistui ystäväni taannoin selittämä inkakuvio: Kolmiot kun leikkelee suikaleiksi ja järjestää takaperoiseen järjestykseen, saa inkakuviomaisia nuolenkärkiä.

No, siitähän se sitten lähti ja se aurinkoinen lauantai meni siinä. Inkanuolenkärjet jalostuivat salmiakkiseksi sydänkäyräksi ja sohvalle ilmestyi uusi tyyny.



Alkusyksyn takki

Kesä on mennyt melkoisesti ulkosalla ja ompelut ja askartelut jääneet vähemmälle. Niistä parista harvasta aikaansaannoksesta en ole saanut aikaiseksi postata kuvia, joten paikataampa nyt hieman: Elokuun alkuviikoilla valmistui ensimmäinen itsetekemäni takki ikinä! 

Löysin EK:n palalaarista kivan jakkutakiksi haluavan kankaan ja toisin kuin edellisten vastaavien kankaiden kanssa päätin olla tällä kertaa hilloamatta kangasta kaappiin odottamaan riittävää itsetunnon ja tarmon puuskaa. Pistin sakset heilumaan saman tien ja leikkasin summittain kauan sitten tekemäni aukiroikkuvan neuletakin mukaan: vähän pidemmän, vähän vähemmän tilaa selkään, vähän erimuotoiset etukappaleet, vähän väljemmät ja vaajamittaiset hihat.. ja no, kangas oli vain 16euroa...

Ylläriylläri, käytännössä ilman kaavoja palasista valmistui ihan täydellisesti hartioista ja selästä istuva vuoriton jakkutakki! (mikä älytön tsägä!!!) Tukeva kangas näyttää ja tuntuu samalta kumminkin puolin, joten nurjaa puolta ei ollut tarpeen piilottaa vuorilla.

Alkuperäinen aikomus oli jättää takki vain aukinaisena roikkuvaksi ilman mitään kiinnityksiä, mutta kangasta jäi juuri sen verran, että siitä riitti vyölenkit ja kolmesta palasta askarreltu vyö. Vyö täydensikin jakukkeen ihan täydelliseksi! Kanttasin kaikki reunat mustalla satiinivinonauhalla -siitä saatiin ripaus chanelhenkeä.

Harmi kyllä kangas on heikkoa materiaalia ja jo parin käyttökerran jälkeen huomasin laukkupuolen kyljen nuhjaantuneen sen verran, että jakuke ei siistin näköisenä tule pysymään kovin kauaa. Mutta tulipa tehtyä, ja sain tästä voimaa ajatella, että vuorillisenkaan ja vielä istuvan ja käyttökelpoisen takin tekeminen ei ehkä sittenkään ole mahdottomuus.

Yritän tsempata, jos saisin takista parempia kuvia (niin kauan kuin se on vielä ehjä ja mallissaan :E ).