Wednesday 27 September 2017

Ruutukerrastoa kerrakseen

Vielä olisi pari-kolme kangasta jonossa Ottobren Relaxed-mekoiksi. Ihastuin tuohon kaavaan tosissaan: mekko on niin mukava ja kätevä. Ja taskut!


Viime viikonloppuna sain taiottua Kangaskapinan ruututrikoosta yhden mekon lisää. Olin ostanut kangasta sen verran, että sain samasta vielä legginsitkin! Niitäkään ei ole ikinä tarpeeksi. :P


En kuitenkaan aio pitää näitä yhtä aikaa päällä, se näyttäisi ehkä vähän liian pyjamalta. Joskus on muutenkin pikkaisen alipukeutuneen syntinen olo, kun on tottunut kulkemaan legginsseissä - jotka vielä pari vuotta sitten tuomitsin kalsareiksi, joilla ei todellakaan liikuta ihmisten ilmoilla - ja mukavissa trikoomekoissa. :D


Sunday 24 September 2017

Piti nyt vaan


Ihastuin somessa selatessani Blue Calla Patternsin suunnittelemaan Gerbera-pikkulaukkuun. Yläreunaan kaavoitettu osio tekee laukusta viimeistellyn näköisen ja naisellisen. Käytän tosi harvoin pieniä laukkuja, mutta.. noh, jotenkin nyt vaan todella ihastuin ja piti kokeilla.
Leikkelin tähän jämiä Vallilan verhokankaan palasta. Keskipaneelin teho menee tässä versiossani vähän hukkaan, sillä keltainen ikkuna on vain leikattu ja siirretty samasta kankaasta toiseen paikkaan, joten se ei erotu samalla lailla efektinä kuin esimerkiksi vaalea kuviokangas muutoin tummasta laukusta erottuisi.

 Kangas oli käytännöllisesti ottaen huono valinta, sillä liimatuesta huolimatta se on vaarassa liestyä saumoista. Yhden kohdan jo korjasin ompelemalla vähän vielä sisään, kun kangas oli hajonnut tikin kohdalta ja lähtenyt liestymään sisäänpäin..  Ja kaavan mukaan alareunaan olis tullut parit pienet laskokset, mutta jätin väliin, koska ei tämä kangas olisi laskostunut mitenkään luontevasti (ja olisi varmaan hajonnut), mutta ihan hyvä tuli siitä kohtaa oikaisemallakin. Tulipa kokeiltua tätä laukkukaavaa, jos nyt sitten huonon kankaan takia purkautuukiin osiin itsestään!

Sittenpä voi seuraavan tehdä paremmasta materiaalista. Seuraavaan lisäisin ehdottomasti myös vetoketjutaskun takasivulle, tähän romukankaaseen se olisi ollut ihan mahdoton yritys.

Mutta hei, tykkään valmiista laukusta, sekä mallista että tuon kankaan tuomasta fiiliksestä tosi paljon, vaikka liestyvä verhokangas nyt onkin tuhoon tuomittu laadultaan. :) Käytetään niin kauan kuin on kasassa. :)

Laukun fiilis on jotenkin kummitusmainen tai muuten vähän pelottava. Harmaasta tiiliseinästä tulee mieleen linnan tai vankilan muuri ja tuo keltainen sydänkalteri-ikkuna näyttää siinä vain paha-enteiseltä. Halloween-laukku tästä siis tuli!

Tuesday 19 September 2017

Quilt along - Seasonal Safari, rivi 1

Olen haaveillut katseenkestävän tilkkupeiton tekemisestä jo kauan, mutta olen halunnut keksiä siihen ihanimman mahdollisen idean ja päättää värit ja kankaat täydelliseksi komboksi.
No, tällä tavalla peitto ei ole oikein edistynyt.


Lisäksi ehkä hieman kauhistuttaa ja aloittamista jarruttaa ajatus täydellisen hienon päiväpeiton tekemisestä, kun ei oikeastaan osaa edes tilkkutöiden perusteita.


Kaukaa viisas ystäväni ehdotti, että osallistuttaisiin yhdessä juuri alkavaan "quilt along"-tilkkuiluun, jossa amerikkalainen kangas- ja tilkkudesigneri paljastaa tässä syksyn mittaan pari kertaa kuussa ohjeet aina peiton seuraavaan riviin. Kuka tahansa voi osallistua, ei vaadi ilmoittautumista! Projekti, Seasonal Safari Quilt, löytyy täällä, PolkadotChairin sivuilla.



Lopuksi viimeistellään, tikataan ja reunustetaan peitto valmiiksi ohjeiden mukaan. Odotan saavani siis joululahjaksi viimeinkin sen kaipaamani sängynpeiton! :D

Ensimmäinen riviohje paljastettiin perjantai-iltana ja lauantaina kävin EK:n tilkkulaareilla "hakemassa jotakin vanhojen varastojeni lisäksi", jotta kankaat riittäisivät. En ollut ihan täysillä motivoitunut, koska peittomalli oli mielestäni aika tylsä.
Pieni täydennysreissu lähti kuitenkin vähän käsistä, kun löysin (jo toista erilaista!) asuntovaunukangasta ja kokosin sitten koko peittoon riittävät ja tähän camping-kankaaseen mätsäävät kankaat samantien. Se oli hyvä ratkaisu, sillä omista varastoistani peitosta olisi tullut melkoinen sillisalaatti.

Nyt odotan ihan innolla, että saan ihanan, täydellisen, teemaltaan ja sävymaailmaltaan mietityn karavaanaripäiväpeiton. Ensimmäinen rivi valmistui sunnuntaina ohjeen mukaan ja nyt odotan seuraavaa riviä!



Nämä asuntovaunut edustavat minulle romanttista haavetta ikuisesta lempeästä kesästä, raikkaista aamuista luonnonhelmassa ja vapaudesta mennä paikasta toiseen oma koti mukana. Jos joskus pääsen asuntovaunu- tai asuntoautoreissulle, otan tämän peiton mukaan.  <3









Tuesday 12 September 2017

Sporttileggarit

Ostin joku tovi sitten Kangaskapinasta lycraa aikeena ensimmäistä kertaa kokeilla materiaalia. Kaksiväriset sporttihousut oli ajatuksena ja olin täsmähankkinut palan violettia ja yksityiskohdan verran pinkkiä.
Pilkoin tarkoitusta varten sivusaumattoman luottoleggareideni kaavan.
Ja tha-daa! Ihan hyvät tuli. Kuvittelin, että lycran ompelu olisi ollut hikoiluttavaa taistelua, mutta varsin helppo materiaalihan se oli! Hyvin pysyi kohdillaan.
Housuompeluhuumassa surautin valmiiksi myös saman ostoskeikan norppatrikoosta Armaalle aiotut bokserit. (Alla vielä viitteenä viikonlopun tehokkuudesta lyhennetyt housut.) Nyt on siis tuhottu siitä kuormasta puolet hankituista kankaista!



Monday 11 September 2017

Pyöräilypipo

Käytin sateisen viikonlopun ompeluun ihan täysillä. Idealista kaikesta tarvittavasta oli pitkä, mutta etummaiseksi ajoi nyt sitten Armaan tarve pyöräilypipolle edellisen trikoopipon hävittyä jonnekin.


Pipo on matala, jotta mahtuu kypärän alle, ja kuin ihmeen kaupalla hahmottelemani kaava korville tulevien läpykkeiden kera osui kerralla nappiin ja pipo istuu omistajalleen juuri oikein.

Pipo takaa. Lisäsin niskaan heijastinkankaasta yksityiskohdan (no tietysti kissan, vaikka oli vähän turhan hankala haaste), lähinnä jotta sivusaumarajoitteinen Armaani heti näkisi, miten päin myssy kuuluu kiskaista päähän, niin ei tarvitse sitten laput silmillä ajaa.
Pipo päässä hämärässä kotieteisessä. Tästä voi kuvitella, kuinka heijastin loistaa?

Ja kypäräkin mahtui päähän vielä pipon päälle. Hyvässä lykyssä heijastinkin näkyy, jos ei kamalan korkeaa takinkaulusta nouse päälle.


Onnistumisen elämys! Haluan itselle samanlaisen korvaläppäpipon, mutta täytynee säätää oma kaava, kun mun päähän ei sitten taas tuo istunut hirveesti pannumyssyä paremmin.

Saturday 9 September 2017

Perhe housutettu

Viimeaikaisen laukku-ja pussukkavääntöputken päätteeksi olen sentään suunnitelmien lisäksi saanut oikeasti aikaiseksi jotain vaatettakin.

Odotan, että tähän pisteeseen pääsisi kaikkien vaatteiden kanssa: että senkuin leikkaisi ja surauttaisi kasaan, mutta toistaiseksi niin helppoja ovat vain trikoohousut.

Kaikki kankaat Kangaskapinasta
Siinä todisteeksi kasa housuja: kuviolliset ovat kotilökäreitä Armaalle, ja tylsät mustat ja vihreät ovat käytännölliset ja mukavat käyttöleggarit itselleni.

Muuhun en enää pukeutuisi kuin leggareihin ja trikoomekkoihin, mutta niitä pitää tehtailla vielä paljon lisää! ;)

Friday 8 September 2017

Syyssammakko


Ompelin uuden laukun itselleni kesän viimeisinä päivinä, kun illat vasta alkoivat juuri aavistettavasti hämärtyä. Syksyn alku on vuoden parasta aikaa, ja vielä parempi se on värikkään laukun kanssa, jossa on heijastinterettä somisteena!
Mahtava sammakkokangas löytyi Kierrätyskeskuksesta, heijastinterettä ostin viimeksi Karnaluksista, ja Sinellistä ostin palan heijastinkangasta, josta askartelin vielä roikkuvan hapsukoristeen.
Vuorikankaassa on (myrkky)nuolia myrkkysammakkoteeman jatkoksi, magneettinappikiinnitys, iso vetskaritasku ja avainnauha. Laukun ulkosivulla ihoa vasten on vielä vetoketjutasku.

Kaavat on Noodlehead Patternsin Trail Toten mukaan.