Gelliplate-leikkiä

Uuden vuoden alkaessa haaveilin taiteiluun panostamisesta, ja nyt maaliskuuksi alkoi sopivasti Birgit Koopsenin gelliprinttaushaaste, "31 days of gel printing". Joka päivälle on oma teema tai kimmokesana inspiraationa.

Joka päivä en ehdi enkä jaksa kaivaa taiteilutarvikkeita levälleen (ja varsinkaan siivota niitä), joten yritän tehdä parin päivän haasteet yhdellä läträyskerralla.  Tässä parin ensimmäisen päivän tuotoksia:

 Ensimmäisen päivän haasteena oli "Circles", ja toisen "Peek through".

Kolmas päivä oli stencileillä leikkiä ja neljännen inspiraatiosana oli "texture".

 Minulla ei paljon mitään stencileitä (mikä se on suomeksi? sabluuna?) ole, mutta muistinpa sittenkin omistavani tilkkuilulehden mukana tulleet stencilit, jotka ovat tikkauskuvioiden jäljentämistä varten. Siksipä koko lehden ostinkin, että ensisijassa ajattelin käyttäväni näitä läpysköitä ihan muuhun tarkoitukseen. ;D

Makeeta tekstuuria sain aikaiseksi itsetekemälläni "stencilillä". Verkkomainen muodostelma on tehty kuumaliimaa valuttelemalla. En keksinyt itse!

Geeliprinttailemalla saa kiva kaaoksen aikaiseksi vähällä vaivalla ja muutamassa minuutissa:

5 minuutin haaste: valkovuokot

Teemakuun Kollaasissa on toukokuun haasteena näyttää mistä tahansa taiteilustaan tilanne 5 minuuttia aloittamisesta. Aika hauskaa! Joskus voi saada valmiin jutun siinä ajassa, joskus lopputulos on sitten lopulta jotain ihan muuta.


Minä otin ideaksi tehdä äitienpäiväkortin ja otin avuksi Gelliplaten ja luonnosta oikeita valkovuokkoja. Katsotaan, tuleeko tästä mitään!


Tilanne 5 minuutin kuluttua:

Ja tämä nyt ei varsinaisesti onnistunut, aika hirveä juttu tuli:

Mutta jatkamalla monoprinttailua sain aikaiseksi pari ihan kivaa valkovuokkokuvaa, ja valmiin kortinkin:

Pikainen leimailukollaasi

Kollaasi kuudesta sivusta/korttipohjasta

Ihanalla Teemakuun Kollaasit- ryhmällä on helmikuun teemana ollut luovistelu grafiikalla ja/tai  omatekoisella leimasimella. Niin mun juttu! Mutta vaikka haasteteema on kummitellut takaraivossa koko -ihan liian lyhyen- helmikuun, en ole ehtinyt ottaa askartelu- ja taiteilukamppeita esille. Oikeastaan tuntuu, etten ole ylipäänsä ehtinyt istua kotona.

Viimeisimpiä askarteluostoksiani: ihania teippejä, joita ei kai voi olla liikaa, vaikkei niitä mihinkään käytäkään, keväisen raikkaan värinen setti leimavärityynyjä ja testiksi kaksi Distress-sarjan tussikynää, jotka muuten olivat aika huippuja!

Eilen kahdeksan aikaan illalla tuumasin, että jaksan olla vielä ainakin tunnin hereillä ja kannoin pöydän ääreen kauan sitten keskenjääneitä korttipohjia, uudet askarteluostokseni, joiden pitäisi aina välittömästi saada aikaan luovuuden purskaus, sekä vanhat itsekaiverretut pyyhekumileimasimeni.

Itsetehtyjä leimasimia pyyhekumeihin kaivertaen.

Tälläistä syntyi, kun lisäsin vain jotain jo aloitttuihin pohjiin:
Näissä kolmessa on vesiväreillä tehty pohja ja leimattu päälle omatekoisilla leimasimilla.

Vesivärit + itsekaiverretty leimasin.

Vesivärit + itsekaiverretty leimasin.

Vesivärit + itsekaiverretty leimasin.

Näissä on haasteeseen kuuluvana tekniikkana pohjalla monotypia, joita olen tehnyt Gelliplatella:

Monotypia + päälle värikynillä ja tusseilla värittelyä

Monotypia + päälle leimailua omatekoisella leimasimella.

Monotypia, joka on tehty mm. kuplamuovilla leimailemalla. Ampparit päällä ovat valmisleimasimesta, eivät siis omaa tekoani!

Pikakertaus kartonkigrafiikkaa

Kartonkigrafiikan viikonloppukurssilla taas! Vaikka olin ajatellut tekeväni lisää vedoksia edelliskertaisesta "High"-sydänkuvasta, jostain syystä niin ei käynyt. Sen sijaan kokeilin binderillä tehtyä struktuuripintaa sekä collagrafiaa, ja innostuin vedostamaan lisää viimekertaista simppeliä koiperhostani.
Tarkkasilmäinen voi huomata alla olevista vedoksista kuitenkin viimekerrasta tutut kissankorvapukuiset puujalkailijat, ja käytinkin osin vanhaa laattaa collagrafiavedoksen päälle. Jäljestä tuli kuitenkin sen verran hailakka, että täytyy turvautua sekatekniikkaan ja vahvistaa jälkeä kynällä. Kunhan saan sen tehtyä, on aika esitellä valmis kuva. :)

 Lauantaiaamu alkoi tyhjäpäisellä omakuvalla..

Sunnuntaina iloittelin astetta abstraktimmalla. Kunhan ehdin sulatella, esittelen kenties tarkemmin näitä omassa postauksessaan.

Sunnuntaina loppupäivästä tehtailin koiperhosia kaapit täyteen. Ohoh!

Maailma tarvitsee saateenkaarikoiperhosia.

Metalligrafiikan koevedoksia

 Tässä näytille muutamia ensimmäisiä metalligrafiikkakokeilujani. Olen vuuuuuoosia haaveillut harrastavani metalligrafiikkaa, mutta joko ei ole ollut kurssia sopivassa paikassa sopivaan aikaan, siihen ei ole ollut varaa silloin kuin olisi ollut aikaa, tai sitten en ole vain mahtunut mukaan. Nämä paikat viedään nimittäin sekunnissa! Tänä syksynä onnisti, ja bongasin työväenopiston kurssin läheltä, niin että juuri ja juuri ehdin sinne suoraan töistä juosten. Myöhästyin 3 minuuttia ilmoittaumisen alkamisajasta ja päädyin jonoon. Ajattelin jo, että se on kohtalo: en vaan ikinä pääse kokeilemaan tätä...:(

Mutta sitten pääsinkin vapautuneelle paikalle jonosta! Jee! Aloitimme kuivaneulatekniikalla alumiinilevyille -onneksi alumiinille, kupari on niin kallista. Alumiinia uskalsi lähteä raapustelemaan vapautuneemmin.

Ensimmäisiä kuivaneula-koevedoksia. Kasvokuva oli ihan hauska idea, mutta oli ensin liian hento ja "parantelemalla" meni tukkoon. Jos ehdin ja jaksan, haluaisin tehdä sen uudestaan suunnitelmallisemmin. Laatta oli melkoista kokeilua siitä, miten kuivaneulaviivat toimivat.

Kuivaneula alumiinille, koppakuoriainen lähikuvassa. Koko n. 10x15cm

Koppakuoriainen jatkoi ideasta, jonka piirtelin kirjankansihaastetta varten. Jos edellinen oli lady bug, tämä yksilö on vissiinkin setä-osastoa.

Mineral bunch, kuivaneula alumiinille, koko n. 10x10cm

Mineraalikikkareen tein geometria-haastetta varten. Rosoisena toistuvat kuivaneulaviivat sopivat tähän hyvin, vaikka toimisi kuvio siistimpänäkin!

Merenneito. Viivasyövytys, koevedos (sisältää huolimattomuuttani tyhmän maaliviirun, mutta onneksi naarmu ei ole laatassa)

Vähemmän elegantti merenneito oli ensimmäinen viivasyövytyskokeiluni! Etsaus/viivasyövytys on aina kuulostanut korvaani mystiseltä ja vaaralliselta sekä äärimmäisen vaikealta hommalta. Todellisuudessa se oli varsin helppoa, pohjatulle kuparille piirtäminen yhtä iisiä kuin paperille piirtäminen ja jälki kuin kuulakärkikynällä vedettyä! Kuivaneulan rosoisuus oli mieleeni, mutta se ei sovi kaikkiin kuvaideoihin. Etsauksella pystyy toteuttamaan sitten hienompia ja pehmeämpiä viivoja.

Jatkan tätä kuvaa vielä akvatintalla, jolloin kuvaan saa viivan lisäksi sävyeroja. Sitä sitten viikon-parin kuluttua! Jännää. :)

Kuparilaatta

Geometriaa, osa 2

Syyskuu laukkaa eteenpäin, ja geometria-haaste on ollut mielessä. Pääsin jonosta viimein metalligrafiikan kurssille (jee!) ja pää on ollut täynnä Kaskipuron sipuleita ja etsausviivan mahdollisuuksia. Ensimmäiset kokeilut pääsin tekemään kuivaneula-tekniikalla, ja tässä geometria-haasteeseen siten toteutettu työ:

MINERAL BUNCH, kuivaneulavedos (paperi on kippuralla )

Raapustettu alumiinilaatalle, tässä itse laatta (vaikka oikeasti näitä laattoja ei koskaan esitellä, ainoastaan vedoksia -eikö ole päätöntä? Hienoja nämäkin.):

Alumiinilaatta ja etsauspiirrin

Työ on pieni, noin 10x10cm.
Vedoksia haluan tehdä erilaisia lisää, mutta tämä on hidasta hommaa! Tuo oli oikeastaan vasta koevedos.

Kesä tallessa monoprinteissä

Loppukesästä poimin pientareelta mukaan muutamia kasveja monoprinttileikit mielessä. Tässä sitten  muistin kuivaneet siankärsämöt ja heinät paperipinon alta kuivumasta ja kaivoin pitkästä aikaa Gelliplaten esiin. (vaikka pitäisi neulanreikävalokuvat skannata ja niistä kertoa lisää ja geometriahaastekin olisi...)

Hauskoja ja hienoja "varjokuvia" kasveista sai asettamalla ne levylle ennen vedostamista, ja joskus onnistuivat myös hienot haamuvedokset kasvit poistettua ja ottamalla toisen vedoksen lisäämättä laatalle mitään.

Nyt kun nämä sai kokeiltua, tekee mieli isompia lehtiä ja tehdä hienommat pohjat alle.. Onneksi vielä ei ole myöhäistä, ulkona kasvaa vielä vaikka mitä! :)

Kirjankansi-haaste, 3/6

Reseptivihkosemme/-leikekokoelmamme kaipasi todellakin pientä päivitystä ja kansia ympärilleen. Otin kansituunauksen uhriksi puoliksi käytetyn kovakantisen kierrelehtiön ja liimasin ja kirjoitin sen sivuille vain suosikkireseptimme. Koska sivuista oli osa jo käytetty ja revitty pois, kirjasessa on runsaasti tilaa liimata tavaraa jäljellä oleville sivuille.
Vanhat kannet pohjustin ensin valkoisella gessolla.

Uudet kuviot kansiin tein Gelliplaten avulla, nostaen värin levyn pinnasta pakkausteipillä, jolloin kirjan kannet saivat samalla veden ja tomaattikastikkeen kestävän pinnan. Pakkausteippi tarttuneiden värien ja kuvioiden kera liimaantui vielä hyvin suoraan kirjan pintaan. Kannen mitalla on kolme pakkausteippisoiroa vierekkäin:

Toisesta suunnasta pyhitin kirjan ruoka- ja leipäresepteille, ympärikääntäen sivuilla löytyy makeiden leipomusten ohjeet:

Sitten kun reseptit vastakin muistaisi kirjoittaa tai liimata talteen edes tällä ruuat ja makeat-jaottelulla kirjan eri puolille, epätoivoinen ohjeiden etsiminen on hitusen helpompaa. ;)

Tässä vielä lähikuvaa kansista:

Ruokareseptipuolen kansissa tuli käytettyä mm. itse tekemääni appelsiininkukkaleimasinta.

Herkkupuolen kansissa on mm. kuplamuovin avulla painettuja ympyröitä, jotka itselleni toivat mieleen granaattiomenan sisuksen.

Monoprinttailua

Gelliplate on veikeä lötkylä, johon törmäsin askartelu- ja taiteilublogeissa varmaan noin vuosi sitten ensimmäisen kerran. Heti googlailin, mistä sellaisen saisi, ja eipä näyttänyt saavan mistään kuin ulkomailta tilaamalla muhkeiden postikulujen kera. Unohdin sitten koko jutun.

Tuossa taannoin moisen löysin sitten ihan yllättäen Temperasta, ja ... voi että. Oli se kallis (asiaksi, jota ilmankin voi todellakin elää), mutta on se mahtava.

Kyseessä on siis geelimäinen alusta, jonka päälle väriä telaamalla ja kuvioimalla saa tehtyä helposti hauskoja monoprinttejä. Netistä löytyy miljoona videota, joissa Gelliplatella leikitään ja tehdään aivan älyttömänkin hienoja juttuja. Kannattaa googlata, en osaa valita tähän vain yhtä videota esimerkiksi. :)

Netistä löytyy myös ohjeita, kuinka vastaavan levyn voi tehdä itse.

Tein äkkiseltään huonossa pimeän illan valossa kuvaten pari kollaasia ensimmäisistä kokeiluistani.

Nämä ovat postikorttikokoa ja sopivat vaikka korteiksi sellaisenaan tai jatkojalostettuna.

Kankaalle kokeilin myös kangasvärien kanssa ja tässä muutamia! En malta odottaa, että väri kuivuu ja ehdin silittää kangaspalat, jotta pääsen tekemään niistä jotain aivan mahtavaa tilkkujuttua!

Levylle voi myös maalata esittävää kuvaa suoraan ja ottaa siitä monoprintin. Kokeilin tätä guassiväreillä, kun akryylit tuntuivat siihen ensin liian tämäköiltä. Jännittävän hienon vedoksen sain käyttäen mallina tälläista vanhan ajan ylioppilasaiheista lehtikuvaa, kun maalasin muutamalla vedolla vähän sinne päin. Maali oli liian märkää, ja paperilla näkyy, mihin suuntaan olen vetäissyt kädellä. Mutta siitä huolimatta ja siksi, ihan vahingossa, todella jännän hieno tuli!

Akryyliväreillä kuvasta olisi tullut ihan erilainen, veikkaampa että ei kovin kiinnostava. Kokeilut jatkuvat... ja ehkä monoprinttitaiteesta taipuu jotain muutakin, vaikkapa kirjankansia... ;)

Toukokuun taidehaaste, 3/6 ja 4/6

Näin tätä tavaraa syntyy, kun on teema ja rajallisesti aikaa.  Pari ATC-korttia lisää:

ATC:  Tropiikin yö   (akryylivärit)

ATC: Kurotus  (linopainanta, guassivärit, tussi)

Samalla linolaatalla olen joskus vuosia sitten painanut tälläisen pienen kuvan: 

Nyt laatta löytyi ja kokeilin sitä ATC-korttiin. Tuli hyvin eri tunnelma.

Taidetta kotiin

Tammikuisen kartonkigrafiikkakurssin aikaansaannoksista sain esille vielä kaksi vedosta. Anttilan alekorista löysin kehykset, joiden paspisaukko näytti silmämääräisesti sopivalta vedoksilleni.. ja kiitos millintarkan mittasilmäni (lue: silkkaa tuuria), ne todellakin olivat kuin tehty juuri näitä kuvia varten!

Olohuoneen seinälle pääsi Voodoo-vedoksen yksi versio ja yöpöydälle toinen. Kuvat on vedostettu samalla laatalla, mutta omina töinään. Samalla laatalla tehtyjä versioita on vielä muutama erilainen kaapissa odottamassa. Grafiikka on kyllä mahtava laji, pääsisinpä pian jonnekin kurssille tekemään ja kokeilemaan lisää!

Huhtikuun alussa läträilin akryyliväreillä ja viikonlopun saannoksista suosikkini pääsi seinälle sekin. Postikorttikokoisen pläjäyksen nimi on "Walnut King". Taustalle löytyi täydentävä tuhrupaperi. Kokeilin oikeastaan ensi kertaa akryyleillä maalaamista - ja ohennusmediumin kera. Työssä on paksuja kerroksia vedeltynä myös pelkällä mediumilla, jolloin sain aikaiseksi haluamaani kolmiuloitteista vaikutelmaa. Olisipa aikaa jatkaa tätäkin kokeilua, tykästyin todella mahdollisuuksin luoda kolmiuloitteista pintaa gesson ja mediumkerrosten avulla!

Kartonkigrafiikkaa

Joskus olen kokeillut puupiirrustusta - ja joskus ammoisella ala-asteella toki jo työstänyt linolevyä-  ja sitä myöten tutustunut kohopainoon. Viikonloppu Työväenopiston Kartonkigrafiikka-viikonloppukurssilla saattoi ymmärrykseeni syväpainon käsitteen. Ja mahtavaa puupiirroksiin verrattuna on, että kartonki, pahvi, painolaattana taipuu yhtäaikaa molempiin: syväpainojälkeen sekä monotypian mahdollistavaan kohopainoon - ja bonuksena vielä collagrafiaankin.

Viikonloppu on tietysti lyhyt aika, varsinkin kun siinä vasta samalla oppii ja oivaltaa ja on pääsemässä kärryille, kun jo aika pysähtyy. Mutta saavutin niin sanotusti tavoitteeni, sillä minulla on pitkään ollut seinällä tyhjä paikka, kellarissa joutilas hieno kehys ja mielessä jonkinlainen kuvaidea, ja ensimmäisellä vedoksella sainkin ideastani niin itseäni lämmittävän kuvan, että se päätyi noihin kehyksiin ja seinälle. (jos jonkun tekee mieli huomauttaa paspiksen laadusta, niin, noh, sanottakoon, että en maksanut ammattilaiselle ;))

Kaikki muut viikonlopun ajan ideat ja vedostamiset olivatkin lähinnä likaista turaamista.. tosin, jälkikäteen katsellen lämpenen kyllä vielä muillekin kuville ja katsotaan, jos jotain niistä seinällekin päätyy.

Oma taulu ja pöydällä rakkaimmat matkamuistot ja muut löydöt.

Sunnuntai-illan lopuksi minulla oli jäljellä pieni suiro syväpainopaperia ja ajan hyödyksi käyttääkseni raapustin vielä pienen kuvan ja tykkäsinkin aikaansaannoksista niin kovin, että seinälle nämäkin nakkasin. Koiperhosta tekisi mieli vedostaa lisää lukuisissa väreissä ja variaatioissa, ja merkkasinkin, että 30 kappaleen Edition Varié on mahdollinen.;) Harmi, että homma vaatii prässin, näitä ei voi oikein kotosalla harrastaa.