Valmis matkaan!

Passi tuoreissa katu-uskottavissa kansissa menossa matkapussukkaan!

Huomenna on aamulla aikaisin lähtö lentokentälle, joten ei ollut yhtään liioitellun aikaista tehdä aikomaani matkapussukkaa.
Ostin taannoin kevyttä kangasta olevan tilavan matkakassin, joka oli siitä kätevä, että sen sisällä on taskuja ja turvanauha kuin olisin sen itse suunnitellut! Tarvitsin passin ja muun elintärkeän aineksen vetävän pussukan siis, jonka saisin kiinnitettyä laukun sisällä turvanauhaan.
Lisäksi meno on halpalentoyhtiöllä, jonne ei saa ottaa mitään käsilaukkuakaan mukaan, vain yhden käsimatkatavaran. En ole koskaan noin tiukoilla säännöillä matkustanut, vaan käsimatkatavaran lisäksi saa yleensä olla "personal item". En ajatellut avaimia, lompakkoa, puhelinta, passia, lippuja ym jonglöörata kuitenkaan käsissä tai taskuissani, vaan pidän ne kentällä mukana kyseisessä pussukassa ja työnnän sen sitten vaikka paidan alle, jos se on ongelma. :D

Tein matkapussukasta kevyen ja littanan ilman tukikankaita tai mitään muotoiluja. Vuori on, ja yksi avotasku. Ja tein pussukan tietty hetki sitten Sinellistä ostamistani ihanista matka-aiheisista kankaista! Kuumailmapallot pääsivät leijailemaan vuorikankaaksi.

Tein pussukkaan pienet lenkit molemmille puolille, joten siihen saa tarvittaessa kiinnitettyä myös hihnan käsilaukkukäyttöön, ja irroitettavan rannelenkkihihnan.

Tasku kohdistui aivan vahingossa melkein täydellisesti vuorin kuviossa..pieni  hajataittovaiva! ;D

Nyt leijun kohti Keski-Eurooppaa, ja tavoitteena on tietysti löytää matkamuistoksi kässäily- ja askartelutarvikkeita! :D

Passinkannet nahkapaperista

Tämä työ vaati kaksi vuotta aikomusta ja kaksi minuuttia toimintaa. Vanhat passinkanteni lahosivat viimein täydellisesti osiin, joten ehdottomasti todellakin tarvitsin uudet suojakannet.

Katu-uskottavat passinkannet!

Onneksi komerosta löytyi sopivasti A4-kokoinen pala nahkapaperia, jonka olin joskus jo esivalmistellut eli liottanut ja rypistellyt. Katsoin hieman kokomallia vanhoista suojakansista ja piirsin yksinkertaisesti "kaavan" lyikkärillä suoraan nahkapaperille länttäämällä passin avonaisena päälle ja jättämällä tarpeeksi tilaa ympärille. A4:stä jäi passin kokoisen palan lisäksi sopivat suirot kansien sisätaskuiksi. Etukannen puolelle tuli lisäksi viistoon leikattu ylimääräinen tasku, johon sopii tuikkasta talteen rokotuskortti ja sairasvakuutuskortti. Hukkaan jäi vain pieni pala, jonka leikkasin viiston taskun reunasta.

Koneessakin oli ällistyksekseni valmiina juuri sopivan väriset langat, asetin kannenpalaset paikoilleen nipsuttimien avulla ja ompelin ympäri. Koko juttuun ei oikeasti mennyt paria minuuttia kauempaa. Silti tätä on pitänyt lykätä ikuisuuden... :D

Ja tässä nahkapaperi-materiaalissahan on oivaa juuri tämä, että raakareunat on ihan ok ja nimenomaan hyvännäköiset, joten ompelu oli sillä selvä! Ilman tukemisia, kääntämisiä, kanttaamisia, päärmäämisiä tai silityksiä heti valmista.

Harkitsin kansien koristelua tussilla doodlailemalla, mutta kokeilu jämäpalaan osoitti, että tuo micron-tussi ainakin leviää, vaikka kuinka kuivattelisi, eli antaa olla näin. :)

Taideleimailua

Olin ekan kerran ikinä leimailuaskartelukurssilla. Siinäpä oli mukava ja vikkelään kuluva ilta! Ihaninta oli istua "valmiiseen pöytään" eikä tiskata ja siivotakaan tarvinnut! :D

Kokeilin ekan kerran myös Distress-leimavärien levitystä korttipohjalle oikeaoppisella töpsöttimellä ja huh-heijaa, kuinka hienot värit niin saikaan aikaan! Onneksi ostin juuri itsellenikin viimein kyseisen töpsöttimen, en ole vain kerennyt vielä käyttämään sitä.

Tässä kortissa myös -taas oikeastaan ensimmäisen kerran- harrastin maskaamista. Kyllä sitä itsekseen niin jumiutuu ja puuhastelee omiaan, uusia juttuja tulee kokeiltua jos joku käskee. :D

Kurssi-illan aikana kokeilin myös korttipohjan värjäämistä askartelumaton kautta käytetyillä Distresseillä ja vesisuihkauksen kera, siten on tehty loput kaksi korttia. Käytin vain tylsiä vaaleita värejä, kun tavoittelin vintage-henkeä..

Muutenkin nämä kaksi muuta korttia oli vähän tajunnanvirtaa ja värittelyä ja leimaamista tukkoon asti. Kenties näistä osia voisi hyödyntää ATC-askarteluun, mutta itsenäisinä kortteina vähän plääh. Mutta kivaa oli!

Kirsikankukkia ja Pietarin kissoja

Kevään juhlan kunniaksi olin hempeissä kirsikankukkaisissa tunnelmissa ja vesivärikokeilusta muokkautui kaksi melkein identtistä ATC:ta.

Pääsiäisenä toteutin pitkäaikaisen joka keväisen haaveeni ja kävin Allegrolla Pietarissa. Pietari yllätti minut rauhallisella temmollaan. Ehkä myös se oli yllättävää, että nuoretkaan ihmiset eivät osanneet englantia välttämättä yhtään. Ennen matkaa opiskelin muutamat fraasit venäjää, ja ne kaikki olivat suuresti tarpeen ja käytössä!

Pietari-viikonlopun tavoitteena oli tietysti katsastaa Eremitaasi ja muut päänähtävyydet, ja toissijaisena tavoitteena minulla oli ostaa hyvät, venäläiset vesivärit.

Taidetarvikekauppoja tai askartelutarvikkeita ei juurikaan tullut vastaan, mutta löysin yhden: Sadovaya-metroaseman kupeessa olevassa PIK-ostoskeskuksessa oli Leonardo-niminen askartelu/taidetarvikeputiikki. Sieltä ostin vakuuttavan näköisen vesivärinappisarjan, ja värit todellakin ovat ihanat! Runsaspigmenttiset ja värivalikoima on mahtava: perusvärien lisäksi napeissa on erikoisempia sävyjä kuten smaragdinvihreää ja kullanokraa. Värit eivät ole niin ihmeellinen valinta, kun pyörii päänähtävyyksillä katselemassa Venäjän värejä. ..niistä pari kuvaa jäljempänä. :)

Makdonaltsin ;) ja Leonardo-putiikin kyltit

Koska en osaa vesivärejä varsinaisesti käyttää, maalaamastani kirsikkapuukokeilusta ei tullut sellaisenaan suurta taidetta ja se päätyi ATC-korttien pohjaksi. Lisäksi kortteihin pääsi tanssimaan myöskin Pietarista ostetut kissa-muistilaput, jotka liimasin pohjaan kokonaan. Lisäksi pari tarraa omista varastoista. Simppeliä, mutta tykkään näistä korteista tosi paljon! :)

"Kirkkain silmin"

"Viehätysvoimalla"

Vielä pari kuvaa matkalta  -yrittämään tiivistää yltäkylläistä Pietaria turistin silmin:

Talvipalatsin ihanaa vedenvihreää

Pietarin-Paavalin katedraalia sisältä - taas mahtavaa kepeää vihreää, kirkkaansinistä, kultaa. Täällä lepäävät kaikki tsaarit, myös viimeinen tsaariperhe.

Pietarin metroasemat ovat taidetta, Dostojevskaja oli ehkä suosikkini.