Karavaanarin multitaskupussukka

Tämän ompelin Ruby Yehin YouTube-videon innottamana ja avulla (uusista kangasostoksistani, huom! fiksuja ostoksia!!).
Söpön karavaanikankaan kuvion muodot sopivat valmiin pussukan muotoon paremmin kuin arvasinkaan.

Pussukan tarkoitus on tulla ompelutarvikepussukaksi, josta kätevästi löytäisin ja saisin nostettua helposti esille ja pois useimmiten ommellessa tarvitsevani tarvikkeet. Isommat sakset ja viivottimet saan edelleen kaivaa isosta laatikosta, mutta pikkutavaroita ei tarvitsisi enää kaivaa samaisen laatikon pohjalta toisiinsa sotkeutuneena.

Videon lopussa on annettu tarvittavien kappaleiden mitat, mutta silti sain käyttää melkoisen määrän aikaa ja vaivata pieniä aivosolujani, ennenkuin hahmotin, mikä pala kuuluu mihinkäkin.

Kankaat on valittu oman mieleni mukaan karavaanarielämään mätsääviksi: vuorikankaan kuvio muistuttaa mielestäni retrovahakangasta, vetskaripussukkoiden vuori on vihreää kesäniittyä ja vinonauhaviimeistelyssä on mansikoita.

Suomennan tähän tarvittavat osat tulevaisuuden itseäni sekä kenties joskus blogiini eksyvää viatonta varten:

-Päälliskappaleet eli tässä pussukassa asuntovaunukangas: 2x  19,5cm x 25cm (jotka ommellaan 19,5cm-mittaisesta sivusta yhteen siten, että kuvio nousee oikein päin valmiissa pussukassa molemmilla sivuilla. Jos kankaassa on kuvio, jonka suunnalla ei ole väliä, voi leikata yhtenäisen 19,5cm x about50cm kappaleen.)

-Vetskaritaskujen välissä olevat päälliskappaleet, joista muodostuu avotaskut: 2x 19,5cm x 31cm

-Uloimmat taskujen päälliskappaleet, joihin ommellaan kiinni erikseen avotaskut: 2x 19,5cm x 31cm  (eli yhteensä oikeasti 4 kpl näitä samankokoisia kappaleita)

-Avotaskut näihin edellämainittuihin uloimpiin päälliskappaleisiin: 4x 11cm x23,5cm (2 päälliskappaletta, 2 vuorikappaletta). Näistä voi taiteilla laskostaskut tai muunlaiset taskut ihan itse soveltaen. (Ompele taskun alareuna 19,5x31-kappaleen puoliväliin, tai jopa vähän puolivälin alle - itselläni taskut jäi liian ylös, kun laitoin vähän puolivälin yläpuolelle)

Vetskaripussukoiden vuorit: 3x 19,5cm x 23cm

Kärkiin toispuoleisesti kapeneva sivukappale (katso videosta  kohdassa 49:01): 4x(2 päällis- ja 2 vuorikappaletta) pitkä sivu (tulee pussukan alareunaan): 51cm, korkeus 12,5cm ja lyhyt sivu 16,5cm. Kaavaa piirtäessä yhdistä lyhyt ja pitkä sivu toisiinsa piirtämällä reunoihin symmetriset vinosti laskevat viivat. Kankaan kuvio tulee siis niin päin, että lyhyt sivu on ylhäällä, huom.

lisäksi:


3 x 7tuuman vetskarit
1 x 18tuuman iso vetskari
2m vinonauhaa

Pussukkaa moninkerroin

Viikonloppuna vietimme pienimuotoisen ompeluseuramme kanssa pussukkapäivää. Voi hyvää päivää; luulisi, ettei näitä tarvitse enää yhtäkään, mutta jotenkin kummasti joka pussukkaan löytyy lopulta aina tavaraa säilytettäväksi ja aina niitä on yhtä kiva näprätä.

Isompi clutch-kokoinen ja pienemmät pikkulompakkokokoiset on tehty samalla idealla hieman varioiden.

Kahdesta tai kolmesta osastosta koostuvan pussukan sulkee yksi vetoketju.

Isommassa pussukassa on kolme osaa, joista keskimmäisessä on erikseen vielä vetoketjusuljenta. Yhteensä tässä on viisi taskua!

Päällisosien kankaisiin pistoilin nopeasti vähän lisäpiristettä ennen kokoamista.



Inspiraatiovideo ja ohjeet tälläisen tekemiseen löytyy tässä: https://www.youtube.com/watch?v=Pieh3adUwbg

Pienempi versio koostuu kahdesta pussukasta yhteisellä vetokejulla, ja väliin jää vielä yksi avoin taskuosasto. Tästä pikkupussukkaversiosta tuli mun uusi rakkauslompakko. Ja tuo kangas!! <3<3<3 Kissakangas on Almandiinista.

Kaavat tähän on 12x14cm kokoiset saumanvaroineen, ja ihan tuurilla keskitaskusta tuli juuri sopiva HSL:n matkakortille, kun ompelin keskitaskun 2,5cm päästä reunoista.

Tein lahjaksi toisen samanlaisen söpöstä hippokankaasta.

Vasemmalla on
sivuprofiilikuva pussukoista. Isommassa näkyy vielä vetoketjullinen kolmas osasto keskellä.


Näitä tekee mieli tehdä vielä lisää. :P

Kulhopussukka!

Pussukat kii! Pussukka sulkeutuu söpöksi herneenpaloksi.

Pussukat auki! Pussukka avautuu pyöreäksi kulhoksi, josta on helppo poimia pieniä tavaroita.

Sekosin vähän. Selasin Pinterestiä ja löysin jännän kulhopussukan, jota oli pakko päästä kokeilemaan heti. Täydellinen näperrys myös lahjaksi, koska vaikkei tämä nyt helpoin ja nopein juttu ole tehdä, se on varmasti tarpeellinen esine. Minun mielestäni ainakin. Ja Armaskin innostui ja halusi tälläisen itselleen noppakulhoksi/säilyttimeksi. Niinpä sitten tuossa päivänä muutamana leikkelin ja ompelin näitä viimeiseksi illalla ja ensimmäiseksi aamulla.

Pussukan muodon salaisuus on puolikkaaksi hajotettu vetoketju, joka toimii vastoin kaikkea maalaisjärkeä. Ei olisi tullut itselleni mieleen edes kokeilla ikinä. Ja se vetoketjun vetimen takaisin paikalleen saaminen onkin se ainoa hermoja raastava osio tässä, mutta valmis pussukka on vaivan ja turhautumisen arvoinen!

Tässä on video, jonka ohjeen mukaan leikkelin kankaat ja valmistin pussukat (vaikka välillä piti korvat suorana yrittää ymmärtää, että mikä on esim. "autheepaartheeii"(=ulkopuolipala), mutta onneksi kuvallinen ilmaisukin riittää):

Kolmen sauman pikaleggarit

Jos olisin yhtään aktiivisempi ompelublogien ja kaavalehtien selaaja (haluaisin olla, mutta jotenkin ei ole aikaa siihenkään), olisin äkännyt tämän jo aikaa sitten: leggareihin ei ole mitään tarvetta tehdä sivusaumoja.

Kotihousuja olen tähän asti tehnyt ilman mitään kaavoja heittämällä aina kankaan päälle malliksi edelliset sopivat kotihousut viikattuna vuorotellen etu- ja takakappaleiden malliksi ja leikannut sitten seuraavat mielen ja materiaalin mukaan väljemmiksi, lyhyemmiksi, pidemmiksi tai naftimmiksi. Trikoon kanssa ei ole niin tarkkaa, aina on tullut jalkaan sopivat pöksyt.

Nyt piirsin edelliset leggarit mallina kaavan, jossa on yhdistettynä etu- ja takakappale. Kuvassa on tällä kaavalla taiteillut leikkeet viimeaikaisesta trikoo-ostoksesta. Jotta sain printin symmetrisesti, piti taiteilla niin, että housuosaan tuli jatkopala. Vähän lisää askartelua siis muuten niin yksinkertaiseen valmistukseen: eihän tässä tarvitse muuten ommella kuin kolme saumaa.

Piti saada vielä resorit ylijäämäraitaosuudesta enkä jaksanut sovitella paljonko pituudesta olisi pitänyt ottaa pois.. vähän on liikapituutta nyt mytyssä, mutta ompa ainakin tilaa polvipusseille.

Sivusaumattomissa housuissa kuvio jatkuu niin sanotusti saumattomasti, joten tämä kaavahan on erityisen erinomainen varsinkin kaikkiin ehjiä kuvioita sisältäviin kankaisiin. Ei tarvitse kohdistella kuvioita kuin sisäsauman puolella.

Joustosamettileggaritkin suhisevat valmiina ilman sivusaumoja. Tälläiset on ajatuksissa jo tulossa vielä krotiilitrikoostakin, mutta nyt on ompelupöydällä hieman ruuhkaa. Kaksi kangasta siis todistettavasti viide..kymm..aika monesta kuukauden sisään ostetusta tuhottuna, jes!

Tilkkukuumehoureita

Eräänä heinäkuun lauantaina heräsin hieman oudossa olossa. Kaihersi sormenpäitä ja printit vilisivät silmissä, kummallinen tarmo tuntui suonissa. Oli pakko avata komeron ovi, kantaa tilkkukangaslaatikko olohuoneen lattialle ja levitellä ympärilleen värikäs kuviokimara.

Erilleen poimiintui neljä hiljattain ostamaani yhteen rimmaava kangaspalaa ja mieleen muistui ystäväni taannoin selittämä inkakuvio: Kolmiot kun leikkelee suikaleiksi ja järjestää takaperoiseen järjestykseen, saa inkakuviomaisia nuolenkärkiä.

No, siitähän se sitten lähti ja se aurinkoinen lauantai meni siinä. Inkanuolenkärjet jalostuivat salmiakkiseksi sydänkäyräksi ja sohvalle ilmestyi uusi tyyny.

Tilkkukuume jatkuu: ohje mystiseen kolmiopäätypussukkaan

Pari viikkoa kului koskematta kankaisiin, mutta nyt ovat tilkkuprojektit taas valloillaan. Ystävä tartutti pari uutta ideaa: erikoisella tavalla kasattavan kanttiterepussukan, sekä kätevän ja söpön ompelutarvikepussukan, joka on myös jo työn alla.

Tämä kanttipussukka oli muotonsa ja tekotapansa puolesta hauskaa vaihtelua pussukkamaniaan. Harmaan ja keltaisen liitto on hieno ja tämä pussukka on kooltaan passeli meikkipussiksi. Heti piti aloittaa seuraavakin, jotta sain vaihekuvat talteen itsellenikin muistiin teko-ohjeeksi. Oli nimittäin melko erikoinen valmistusprosessi!

Kelta-harmaan pussukan tilkkupala oli noin 21x31cm kokoinen, seuraavasta halusin vähän isomman ja kokosin summassa noin 27x37cm kokoisen tilkkupalan. Mitoilla ei ole niin väliä, kunhan pala muistuttaa A4-paperin tapaista suorakulmiota.

Lisäksi tarvitaan tilkkupalan pitkän sivun pituiset ja noin 7-8cm levyiset kangassuikaleet (2 kpl) kanttaukseen sekä tilkkupalaa hieman isompi kangaspala, josta tulee sekä vuori, päädyt että yläkäänteet yhdellä iskulla. Tämä isompi kangaspala on hyvä olla yksivärinen ja sellainen, joka toimii yhtä hyvin sekä oikealta että nurjalta puoleltaan. Myös jos se olisi hieman tukevampaa kangasta, homma helpottuu. Tämä pinkki satiini oli melkoista löröä ja hankala saada pysymään paikoillaan vaikeissa ompeluvaiheissa.

Tarvikkeet: tilkkupala(tai muu kiva kangaspala), sitä noin 6cm suuntaansa isompi (yksivärinen) kangaspala ja kangassuikaleet kanttaukseen.

Kanttaa tilkkupalan pitkät sivut. Silitä kangassuikale pitkittäin puoliksi ja kiinnitä tilkkupalan reunoihin. Risareunat samaan suuntaan ja ompele noin 7mm-sentin päästä. Taita näin syntynyt kanttaus reunan yli nurjalle ja silitä. Huomaa, että kanttinauha nurjalla menee pidemmälle kuin oikealla puolella, siten että kanttaus kiinnittyy seuraavassa ompeluvaiheessa kun ommellaan kantin edellistä ommelta pitkin. Leikkaa samanvaroja kapeammaksi, jos näin ei muuten meinaa käydä.

Aseta tilkkupala vuoripalan päälle siten, että reunoja jää yhtäläiset määrät sen ylä- ja alapuolelle. Neulaa paikalleen ja ompele kanttauksen ommelta pitkin. Nurjalle käännetty kanttinauhan puoli jää tikkauksen alle ja koko systeemi kiinnittyy samalla vuorikankaaseen.

Nyt on ommeltu siten, että kanttaus jää törölleen, aivan kanttinauhan sisäpuolen reunasta, edellistä ommeljuovaa pitkin.

Sitten käännetään yläreunat, silitetään ja ommellaan.

Ompele vetoketju. Vetokejun liepeet jäävät lerpattamaan nurjalle. Jos jaksaisi, ne voisi vielä peittää jollakin nauhalla..

Sitten mystisimpien vaiheiden vuoro: käännä nurin, muista jättää vetoketju auki ja ompele kumpikin pääty kuten kuvassa oikea puoli: juuri tereen ulkoreunoja hipoen ensin suoraan alas reunataitteen alarenaan asti ja sitten vinosti alanurkkaan, jättäen saumavarasentin nurkkaan.

Sama lähikuvassa, ylimääräinen kangas poisleikattuna.

Sitten perinteinen alakulman sisäänotto vaikeimmin ikinä. Eli pohjaa taitetaan nurkasta kohti sivusaumaa siten, että pohjan keskikohta menee samansuuntaisesti sivusauman kanssa. Nipistetään nurkasta kolmion mallinen alue ja ommellaan se kuten kuvassa näkyvää tikkiä pitkin.  Töröttävä kantti on nostettava kohti pussukan sisäpuolta ja tähdättävä ommel kantin edellistä ommelta hipoen kulman poikki. Vetoketjupaininjalka tai muu sopiva erikoisjalka saattaa olla kätevä tässä kohtaa.

Kaiken tämän kryptisen jumpan lopputuloksena on kolmiopäädyt.

Valmis!

Valmistustapa on vaikea, tämä pitäisi näyttää kädestä pitäen. Mutta toivottavasti kokeneelle pussukkatehtailijalle ohje avautuu. Ei aloittelijoille!

Ja jos tämän tekotavan keksijä tai joku alkuperäinen ohjelinkki löytyy jostain, linkkaan sen ehdottomasti tänne ja kumarran viekkaan ohjeen keksijän suuntaan syvään! :)