Pari paitaa ja paljon rakkautta

Joskus uuden kaavan piirtäminen ja kokeileminen kannattaa!

Leukailukuva ensimmäiseksi! Pääntiestä tuli yllärinätti. Viimeistelin sen pystysuoraan leikatulla neulesoirolla ja sik-sak-kuvio asettui paremmin kuin uskalsin ajatellakaan. :)

Nyt kävi kaksi täsmäiskua ja olen niin rakastunut molempiin. :)  T-paitakaava on jostain vanhasta Ottobresta ja colitsipaidan kaava alkuvuoden (ruotsinkielisestä) Burdasta.

Viimeinkin kauan sitten hamstraamani ihana yökkös-colitsi tuli käyttöön ja kokeilin sitä rohkeasti tuohon vähän erilaisemman colitsipaidan kaavaan. Paita on lyhyt ja leveä, hihat vajaamittaiset ja perhosmaisesti laajat pienen rypytyksen kera. Poolotyyppinen kaulus tuo paitaan vielä ekstraa. Ja tuo neulos on niin pehmeä! jee!

T-paitakaavaan kokeilin taas kummallista neulospalaa, jonka sain itseasiassa joskus ilmaiseksi ja olen välillä pyöritellyt sitä nurkissa ajatellen, ettei siitä mitään tule koskaan ommeltua. Mutta siitä tuli niin nätti paita myös!

Erittäin rohkaisevaa, ehkäpä tässä ompelufiilis pysyy yllä. :)

Uusi vuosi, uudet kujeet .. not much

Marraskuulla päivittelin näköjään viimeksi, ja nyt on huhtikuu. No, siihen väliin mahtuu uutta työtä, stressiä ja väsymystä, eroa, pakkausta, muuttoa, laatikkopinojen keskellä elämistä, hirvittävää mustaa loputonta talvea, väsynyttä puolikuntoa,  lisää stressiä ja taas uutta työtä.

Askartelin kortin ystävälle! Tavoitteena olisi muistaa tsemppikortilla muitakin.

Eli ei ole ollut tässä oikein liiemmin aikaa ja voimia duunailla.
Mutta nyt päivät ovat jo pidenneet, aurinkoa on riittänyt noin joka päivälle viimeisen kuukauden ajan (valo tekee ihmeitä!!), minä hoksasin, että olen rauta-arvojen puolesta ollut aivan kuolleen aneeminen ja rauta- ja vitamiinitankkauksella on pikku hiljaa alkanut energiaa riittämään muuhunkin kuin juuri ja juuri hengittämiseen.

Kesäkurpitsaa kotihoidossa.

Mutta nyt tämä korona-aika ja kotikaranteeni - jota olen noudattanut muuten, paitsi tietysti käynyt kävelymatkan päässä lähikaupoissa hakemassa välttämättömät - on saanut aikaan huomattavan ajan lisäyksen arjessani. Huomaan, kuinka paljon olenkaan kuluttanut aikaa haahuilemalla kodin ulkopuolella ja kun eritoten tuo kaupoissa ja kahviloissa luuhaaminen puuttuu arjesta, ehdin nyt siivota, kokkailla rauhassa hyräillen ruokaa, järjestää viimein pikkuhiljaa kaappeja, lukea kirjaa(!), istuttaa ja hoitaa kasveja ja seurata niiden kasvua, ja, jopa inspiroitua kankaista ja kaavoista, ommella pois keskeneräisten ja korjattavien kasoja. Hieman askarrellakin! Moni on huomannut samaa ja ihmiset leipovat kuin jouluna konsanaan, rautakaupoillakin menee lujaa ja tapettia kuulemma kuluu.

Minulla on noin ensimmäistä kertaa ikinä parveke, ja olen aloittanut sen valmistamisen kesää varten. Itse asiassa tänäänkin oli jo niin lämmin, että istuin parvekkeella hyvän tovin syömässä ja kahvittelemassa (ja googlaamassa parvekekalusteita ja -mattoja). Istutin jo yrttejä sekä kesäkurpitsaa ja avomaankurkkua ja taimet olivat kanssani harjoittelemassa ulkoilua tänään. Tulossa vielä muutakin vihreää syötävää, ja kukkiakin.

Ja, tosiaan. Ompelemaan aktivoiduin aloittamalla ärsyttävistä akuuteista sekä mukanani muuttamastani keskeneräisten kasasta.

Fiksasin pari vuotta sitten tekemääni ihanaa kärpäsjakkua pienemmäksi. Siitä tuli vähän erikoisesti istuva, mutta paremmin istuva kuitenkin. Korjasin myös pinon lörpöttäviä leggareita ja tein yhdet uudet: ostin tämän trikoon viime kesänä leggareita varten. Tha-daa!

Syksyllä ostin palan ihanaa kangasta Marimekolta ja silloin lupasin itselleni, että ompelen todellakin HETI siitä hameen, ja leikkelinkin palat silloin. Nyt siitä tuli valmis, ei tullut syksyyn, mutta sopii se kevääseenkin!

Keskeneräisten pinosta hoitelin viimeiset käänteet myös ikuisesti keskenolleesta kimonotakista. Uusien kangasostosten pinosta ompelin kaksi hihatonta toppia, koska tykkään nukkua sellaisissa.

Kotioleilueleganssia.

Siinähän sitä olikin! Keskeneräisten pinossa on ilmeisesti enää vain yksi paita ja yksi hame. Ja toisaalta olen nostanut esiin ne kankaat, joista ihan ensimmäisenä haluan ommella jotakin, ja vieläpä tiedän, mitä mistäkin haluan. Niitä on aika paljon. Ja lisäksi pitäisi korjata vielä yhdet housut.

Ompelemisiin :)

Täytettä vaatekaappiin

Ommelissa kreisishoppaaminen kannatti, sillä ompeluputki aukesi!

Ihan ensimmäiseksi sain itselleni kesäjätski-paidan. <3

 Ja löysin kenties edellisessä Ehta-kreisishoppauksessa kotiuttaneeni villin keltaisen tiikeritrikoon ja surautin siitä hameen.

Valmiiksi tuli myös uudella kaavakokeilulla viimeistelyä odottanut banaani-hihatonpaita sekä kahdet jostain loppiaisesta saakka keskeneräisinä pyörineet leggarit: tummansiniset ja musta-harmaa-raidalliset.
Korjasin myös ainakin kolmet repsottavat saumat korjausta odottaneista muista vaatteista!

Ihanin aikaansaannos kaikista oli uusi mekko pari-kolme vuotta hillotusta apilatrikoosta. Halusin tuosta kankaasta jotakin ihanaa mekkoa, mutta jotain muuta kuin aina samalla relaxed-kaavalla--- No, se malli on vain niin kiva ja hyvä ja mukava ja pukeva ja kätevä, että nyt tempaisin ja tein lempparimekkoni tästä ihkukankaasta. Ainahan sitä saa kangasta lisää kaupasta, jos viimein keksii jonkin toisen mekkomallin käyttöönsä.. :D

Ai että kuinka tulikaan hyvä ja tehokas olo! Ihanaa päästä keskeneräisten ja fiksausta odottavien pinosta eroon(  -tai no, saada pienemmäksi) ja hillotuista ihkukankaistakin viimein päällepantavaa.

Vielä pöydillä pyörii nyt aimo kasat kaikenlaisia kankaita, joista on suuria suunnitelmia ja hurjia unelmia...Aion kyllä saada tehtyä tähän samaan hikeen vielä ainakin pari perus-t-paitaa ja kokeilla paria uutta kaavaa. :)

Kaksi kärpästä

Ostin lähinnä värin vuoksi ihanan paidan. Tai oikeastaan sen ainoa vika oli helmassa oleva kuminauha, joka sai paidan pussittamaan ylläni purjeen lailla. Jo kaupassa päätin, että otan paidan ja leikkaan vain kumpparin pois.

Sen teinkin, ja heti samana iltana. Ja jotenkin samaan rytäkkään muistin ammoisina aikoina tekemäni trikoohameen, jonka ongelma oli se, ettei se oikein tahtonut pysyä päällä. Joten tha-daa! -tunnenpa itseni käteväksi ja aikaansaavaksi- samalla tempaisulla ompelin irtileikatun kumpparin kyseisen hameen vyötärölle.

Hame sai nyt myös lisäksi pienen mangonkeltaisen efektin, ja entistä parempihan siitä tuli!

Vielä on talvea jäljellä

...ja ehdin vielä hyvin muhitella juuri valmistuneessa colitsipaidassani. Onneksi tuo kolitsi ei niin paksua ja superlämmintä olekaan, luulenpa, että tämä on ihan sopiva paita vielä moneen keliin.

Tuon ihanan kaktuskolitsikankaan ostin syksyllä Barcelonasta, jotenka tämä matkamuisto valmistui vähän jälkijunassa.

Kaava on jälleen kerran Ottobre-lehdestä ja tästä tuli kyllä uusi suosikkikaava! Pitkästä aikaa taas kerralla päällesopiva ja täydellisesti istuva kaava, sitä ei ihan usein tapahdu. Ehkäpä tuli myös valittua oikea koko! Monesti tuotos on niin pielessä, etten jaksa edes ruveta kaavaa muokkaamaan.

Tässä kaavassa on tuollaiset pussihihat kyynärtaipeesta alaspäin, ja se sopii jotenkin erityisesti näiden kaktusten muotojen kanssa. Aion kaavaa kyllä testata ensisijassa johonkin toiseenkin projektiin. Hauska neuletakki/jakkuasiakin tuosta muotoutuisi. :P

Garderobia vaihtoon

Jee! Ompelusunnuntain tuloksena minulla on kolmet uudet legginssit ja yksi mekko. Tavoite oli muutama vaate lisää, mutta tavoitteeni on aina hieman yliampuvia... Seuraavaa ompeluhetkeä odottaa edelleen parit puolivalmiit leggarit ja pari yläosaa sekä läjä kankaita, jotka tietävät, miksi haluavat tulla. :D

Johan noita entisiä leggareita alkaa olla kulunut ihan kirjaimellisesti puhki tai kangas niin kulahtahtanut ja nyppyyntynyt, että kotirönttövaatepino alkaa olla aika korkea... Ehkä hieman odotin, että itseompelemat vaatteet kestäisivät pidempään, mutta kyllä ne ovat melkoisen ahkerassa käytössä ja pesukierrossa olleet viimeiset pari vuotta, niin näköjään ei valitettavasti vain nuo trikoot kestä. Hieman ja enemmänkin kuin hieman ahdistaa ajatus elastaanijätteestä. :( Mutta ei auta, käyttövaatteet alkavat olla vähissä ja nyt on uusia!

Nyt on siis peräti kolmet uudet sairaaaaan hienot housut: kaikki Ehdan kankaista: on tähtitaivasta, mustaa kuunpintaa (aikasta makea epätasaisen musta printti) sekä musta-harmaa-kuvioista rauskutrikoota. Tummaa on, ja se oli tarkoituskin! Mustat alaosat ovat kaikkein kätevimpiä.

Ottobren Autumn Mood-kaavalla tein tunikamekkosen myöskin Ehdan ihanasta, kauan himoamastani kankaasta, jossa mielestäni selkeästi on punajuuria ja elonkorjuun ja tumman elokuun illan tunnelmaa. Kyllä se käyttöön tulee heti, eikä jää odottelemaan syksyä kuitenkaan. ;)

Nyt on ommeltu käyttöön suuri osa viimeaikaista kangasostoksista, eli olen tyytyväinen itseeni: ei tullut uusia hillokkeita näistä kankaista, vaan rivakasti päätyivät siihen muotoon, mihin oli tarkoituskin. :)

Vuoden 2019 ensimmäiset vaatteet

Loppiaisen tienoilla ompelusrykästelin itselleni uuden Relaxed-mekon, kun itseasiassa olen käyttänyt olemassa olevia mekkoja niin paljon, että pari niistä alkaa olla jo melko kulahtaneita! (toinen siirtyi kotirynttyvaatehyllylle ja toisen hylkäsin jo rätiksi)

Syksyllä jossain välissä piirtelin Burdasta kaavan pitkähihaisen puseron, johon ohjeen mukaan piti tulla frillakaulus ja frillasuikaletta selkäsaumaankin... Hörhelöt poisjättämällä kaava oli aika sopiva siinä mielessä, että sain tästä ihanasta pionitrikoosta pitkähihaisen pitkän tunikamekkopaidan sittenkin - selkäpalan kun huijasin kokomustasta, sain kankaan riittämään.

Selkäpuoli!

Kaavakin on kai muuten käyttökelpoinen jatkoakin ajatellen, kunhan päätietä pienentää vähäsen. Mutta koska tuo yläosa ja hihat ovat yhtenäistä vaakasuuntaista palaa, ei pusero istu ja tunnu päällä niin hyvältä, tuntuu että vetää taakse ja hihat kinnaa ja runttaa... Nojoo, eli ehkä ei jatkoon, ei tullut superlempivaatetta tästä(kään) mallista.

Kesken on parit uudet leggarit -joista niistäkin viimeisten vuosien aikana tehtailemistani alkaa  aika näkyä (jopa läpi, jostain kohtiin :D ) ja yksi pitkähihainen collegepaita leikattuna palasiksi. Joku päivä tässä kerkiän taas ompelemaan!

Tumput talveen!

Käyttöä trikootilkuille! Legginssit leikatessa metrin trikoopalasta jää aina kaitale, josta saisi puolikkaan pipon tai jotain muuta epämääräistä. Onneksi olen -tietenkin- paloja säästänyt, sillä nyt löytyi niille oiva käyttökohde.

Tehtaamon ohjeella syntyi kivat lapaset syksyyn tai alkutalveen. Kaksinkertainen trikoo on riittävän lämmin, kun ei ole vielä mitään hirmupakkasia.
Ensimmäisiin lapasiin mallasin jämät PaaPiin amazoneja ja kämmenpuolelle Käpysen roisketrikoota. Vuorina on vielä jämät kolmatta trikoota.

Näistä tuli tosi mukavat ja söpöt, ja en taidakaan raaskia pitää näitä edes itse, sillä isänpäivä lähestyy ja luulempa, että volvomies-isäni oikeasti ilahtuisi näistä!

Tarrapaita ysärityyliin

Tuossa kesällä kävimme kaverin kanssa kirjastossa lainaamassa vinyylileikkuria, kun se oli ollut kokeilulistalla jo pitkään. Minulla oli suunnitteilla musta t-paita, johon prässäisin kiinni mustia ötököitä tai kissoja. Lisäksi printtasin pinkkejä perhosia pussukoiden koristelu mielessä.
Ohjeiden mukaan askarreltiin ja tulostettiin vinyylit, maksettiinkin tietysti, ja kotona sitten huomattiin, että eihän ne olleet leikkautuneet kunnolla. Eli ei mitään mahdollisuutta saada suunniteltuja kuvioita irti tarrapohjasta. Tietty minulla oli jo paita leikattuna ja silitysrauta kuumana, joten siinä kun sitten paloi kangasta, aikaa ja hermot, päädyin leikkelemään vinyylistä kaikista ehjistä kohdista paremman idean puutteessa pieniä kolmioita, ja prässäsin ne paidan etukappaleen yläosaan kiinni.

Ei tästä siis tullut yhtään sellainen kuin aikomus oli, mutta ihan kiva!  Lyhyt ja leveä paita tuo mieleen kasari-ysärin, ja kolmiokuviointi vahvistaa tätä vintagefibaa.

Jätin sitten vielä helman huolittelematta, joten se lerppuu ysärityylisenä crop-top-helmana. Alle tarvitsee topin, ettei napa vilku, joten taidanpa vielä leikellä helman hapsuiksi!

Nyt nähdään, kestävätkö prässätyt vinyylipalat käyttöä ja pesua.

Lisää viskoosia, lisää vaatteita!

Jos shoppailisin näin usein ja paljon vaatteita, hävettäisi. No, hävettää nytkin. Olin niin innoissani, kun sain tehtyä ensimmäiset ikinä housuni, että piti sännätä kaapimaan lisää housuviskoosia ja nyt olen vielä enemmän innoissani, sillä sain muokattua seuraavista aivan karvan vaille täydelliset.

Lisää viskoosia: vasemmanpuoleiset aikovat paidaksi/tunikaksi ja oikeanpuolimmaiset housuiksi.

 Ja tha-daa: 1/4 vaatetta valmiina tästä ostoerästä:

Aina yhtä edustava henkariroikotus! Housut ovat päällä kuitenkin melkoisen istuvat, eivät todellakaan haaremihousut!

 Kolmas, tuo mahtava sinipunainen sipulikuvioinen, kesähousuviskoosi odottaa vielä leikkuuta ja ompelua ja onneksi tässä vielä lämmintä luvattiin täksi kesäksi, joten vielä yhdet ohuet housut vaatekaapissa eivät ehkä ole ihan liioittelua.

Sitten vielä tunika-, rieputakki- ja paitakaavojen ja ompelun kimppuun! Ehtisinpä ompelemaan enemmän, nyt olisi niin inspis päällä.
Vanhasta keskeneräisten aikomusten pinosta sain se sijaan leikattua ja ommeltua pitkän peruspaidan mustasta trikoosta ja testattua siten Ottobren AutumnMood-nimisen kaavan. Todettu toimivaksi!

Trikoopaidasta tuli juuri hyvä ja istuva, vaikka sen toteaminen tuosta kamalasta henkariroikotuskuvasta onkin taas täysin mahdotonta. Mutta nyt on testattu taas yksi uusi kaava, hyvä minä! Ja tarvitsen yksivärisiä ylä-sekä alaosia, näitä pitäisi tehdä lisää... Tästä voi seuraavaan versioon lyhentää hihaa, muokata pääntietä, pidentää helmaa - mitä vaan.

Ja enhän minä tokikaan ole selvinnyt ostoksista taas vain tällä viskoosilastilla, vaan mukaan on tarttunut myös mahtavaa kultahippuista korkkikangasta, kissatrikoo Armaksen kotihousuiksi ja Porvoosta matkamuistona vähän ompelulankoja:

Nyt olisi niin ompelubuumi päällä, miljoona vaateideaa ja laukkutarvetta ja uuden lompakonkin tarvitsisin. :P

Ostostilitys ja ensimmäiset ikinä housut

Nyt ompelin niin ripeästi, etten edes kerennyt postata kuvaa ostoksistani ensin! Eurokankaan laareista löysin pari viikkoa sitten kesähelteille sopivia kevyitä viskooseja, joista tuosta beigestä kerkesinkin jo ommella paidan. Paita pitäisi tulla myös tuosta lehtikuvioisesta ja sinapinkeltaisesta haluan jonkin neuletakin tapaisen huitulan... siihen ei ole vielä minkäänlaista kaavaa tosin, mutta nämä väritkin ovat syksyyn sopivammat ja saavat vielä hyvin muutaman viikon odottaa.
Oikean alakulman printtiviskoosista valmistui jo housut!

Nämä onkin ensimmäiset housuni ikinä ja olen aika innoissani. Legginssejä ei lasketa mukaan, ne nyt venyy päälle aina, mutta tälläiset joustamattomat kangashousut ovat olleet akilleen kantapääni. Pari kertaa olen hieman yrittänyt ja saanut aikaiseksi reisistä kinnaavia pusseja, jotka hiertävät pakaravaossa - ja luovuttanut.
Nyt tämä kuuma keli ja kevyiden, ilmavien housujen tarve laittoi motivaation kohdilleen. Purkasin vanhat hiutuneet Lindexin kesähousuni kaavoiksi ja sain niillä aikaiseksi suunnilleen istuvat housut.

 Helle-eleganssia itsetehdyssä topissa ja housuissa:

Muokkasin jo kaavaa ja kokeilen seuraavia housuja pienillä muutoksilla. Nyt vaan -uskokaa tai älkää- puuttuu kangasta.

 Onneksi tälläiset kesäkuuman lököhousut saavat vähän roikkua ja lerpattaa, mutta kokeilen seuraaviin vähentää etuosan pussitusta ja parantaa takaosaston istuvuutta. :)

Vaatekankaiden lisäksi EK:sta tarttui viimeksi mukaan maltillisesti yksi pala tilkkuilupuuvillaa, jota en voinut jättää:

Helletoppeja!

Juuri sopivasti kesän kaikkein kuumimpien päivien alla leikkelin testiin pari uutta kaavaa. Molemmat on Suuri Käsityölehdistä, ja ylläriksi, kun useimmiten SK:n kaavat tuntuvat olevan suunniteltu ihan eri mittasuhteisille ihmiselle, näistä tuli ihan ok:t ensiyrittämällä!

Kiva saada uutta kevyttä vaatetta päälle helteeseen!

Simppeli toppi onnistui kivasti: vaikkei siinä ole mitään muotoa - tai juuri sen vuoksi - se on ohuesta viskoosikankaasta ihana kevyt huitulapussi päällä. Kangasta oli kauan haudottu niukka pala, ja sain topin leveyden leikattua pienellä lisäpalakikkailulla: takasivuilla on erisuuntaraitaiset kiilapalat. Niistäkin tuli ihan vaan hauska yksityiskohta.

Toinen kokeilu oli paita, jossa rintamuotolaskokset on siirretty hauskasti alaviistoon. Ohut puuvillakangas on Marimekolta ostettu kauuuuan sitten, ja vaikka se on ohut, se on ärsyttävän tönkköä. Niimpä ei tämäkään paita laskeudu mitenkään nätisti. Käyttöön se nyt kuitenkin tulee, mutta aika näyttää, siirtyykö tilkkulaariin kohta...

Samalla kaavalla ja superlaskeutuvalla viskoosilla (kreisishoppasin lisää viskooseja, tämä pala pääsi heti neulan alle) malli toimii paremmin ja seuraavasta yrityksestä tulikin ehkä lempparein paita vähäksi aikaa!

Tarjosit salmiakkia

Majapuun salmiakkisesta kankaasta ompelin pikavauhtia t-paidan, niinkuin aikomus oli. Yksi pari viikkoa sitten hankituista kankaista siis tuhottu!

Käpysen leggaritrikoosta jääneillä roippeilla sain tehtyä kivasti sopivat kanttaukset paitaan! Kyllä kannattaa säästellä kaikenlaisia roippeita! :)

Keltaista kevääseen

No kesähän ehti jo melkein ohikin.. Tämä Majapuun keltainen Kasvisto-trikoo piti saada keväällä keltaisen tarpeessa. Olin itselleni luvannut keksiä ja kokeilla uusia mekkomalleja, mutta ei auta: tämä Ottobren relaxed-kaava vain on niin mukava ja toimiva, että viimein kasasin kesään uuden mekon taas samalla vanhalla kaavalla.

Kokeilin uutta sentään ja hetken mielijohteesta rypytin olkasaumat ommellessa kireällä trikoosuikaleella. Yksityiskohtaa ei juurikaan huomaa, mutta ihan toimiva pieni lisä siitä tuli.
Jee, tämä mekko on niin piristävä! <3

Yhden viikonlopun ihme

Eikö ole taas ihania kankaita!?? Ehdan So Much Japan -niminen kuositrikoo piti juosta kotiuttamaan Kuusesta. Samalla reissulla rakastuin sitten vielä tuohon Ommellisen herkkään pupukuosiin.
Onnistuin pyykkäämään kankaat samana iltana ja seuraavana päivänä ompelin juuri ne mitä aioinkin: pupuisan kesäteepparin sekä ihanat iloiset japanilegginssit.

 Jos vain vielä jaksaisin, legginssejä pitäisi ilmeisesti pikkuisen kaventaa, että eivät jäisi jalassa noin rypyille... Ehdan trikoo oli superjoustavaa ja ihanan pehmeää.

Kesä ja leopardit ne yhteen soppii.