Neulojan kätevä härpäke

Tämä suuri uutinen, että yritän neuloa sukkia, on voimassa edelleen. Homma edistyy ja nyt lähestytään jo kantapäitä eli sitä akilleen kantapäätäni.

No, yritän tietysti ähertää näitä vihaamiani silmukoita aina kun on tilaisuus, ja toisinaan se vaatii neulomuksen mukana kantamista.

Satuinpa näkemään jossakin Instagramissa tai blogissa tai jossain ohimennen kuvan, kuinka joku oli äkännyt sellaisen yksinkertaisen hienouden kuin nepparikiinnitteisen puikkopussin. Minulle kävi samalla lailla kuin tälle inspiraation lähteelleni: näitä käteviä pussukoita piti surauttaa samantien pino. Osa on tarkoitettu kummastusta herättäviksi lahjoiksi neulomaan erehtyville ystävilleni.

Yksinkertaisuudessaan pussukka on pieni alareunasta avoin 20cm sukkapuikot vetävä tasku. Nepparit sulkevat puikot silmukoineen turvallisesti taskun sisään, ja sukanvarsi/kaulaliina/mikä ikinä neulomus pääsee valumaan ja olemaan ihan itsenään.

Melko kätevä keksintö! Nyt ei tarvitse niin kovasti pelätä karkaavia silmukoita ja kassin pohjalle valuvia puikkoja.

Voiko pussukoihin hukkua ja muita perustavanlaatuisia kysymyksiä

Ei taaskaan omasta päästä, vaan valmiilla kaavoilla: Annex Double Zip Box Pouch

Harmi, ettei ole tiedossa koulunpenkkiä, sillä tämä uusi penaali vaatisi kyllä päästä aktiiviseen käyttöön. Oksentakoot yksisarviset sateenkaaria kaikkien päivään! <3 <3 <3

Toisenkin pussukan päräytin kaverin lainaamalla kaavalla myöskin:

Hauskasti puoliympyrän muotoinen bussipussi säilöö sisäänsä sopivasti sukkaprojektin.

 Tätäkin epätoivoista hommaa nimittäin taas aloitin: sukanneulomista. En tykkää neulomisesta sitten yhtään: hidasta ja ankeaa puuhaa. Mutta kylmien säiden tullessa sitä vaan jotenkin taas löysi itsensä lankahyllyn äärestä. Ja oikeastaan kyseisen hyllyn ääreen eksyin, koska huomasin, että Armaan villasukkatilanne on kerrassaan onneton. Katsotaan, mitä joulupukki tuo. Ehkä ei tuo loppujen lopuksi hampaiden kiristelyn ja epätoivoisen nyhrmäämisen jälkeen minun neulomiani, vaan joulupukki saattaa mennä vaikka Helsingin Villasukkatehtaalle ostoksille. Mutta yritetäänpä taas.

Yrittänyttä ei laiteta. Mihin?

Bambua pöytään! Tiskirätit ja tawashi

 Jo muutaman viime vuoden ajan joulupukki on kanniskellut täältä päin bambulangasta virkattuja rättejä ja viime vuonna ensimmäisen kerran myös tawashi-pesimiä. Ensimmäiset tawashit tein akryylilangasta, koska totesin sen olevan oivallinen kattilankiillottaja tiskauspuuhissa. Nyt tuli bambuinen versio hellävaraiseen ihmisnahan puhdistustarkoitukseen.

Tawashin tekemiseen löytyy ohjeita googlaamalla ja tällä kertaa löysin tämän ohjeen, jota seurasin.

Tiskirätin täydellisen "kaavan" taisin äkätä joskus jostain blogista (? kiitos vain, linkkaan jos joskus löydän sinut): tälläinen kaksi riviä pylvästä ja yksi reikäkerros näyttää kivalta ja tekee rätistä ilmavamman ja siis myös todennäköisesti nopeammin kuivuvan, kuin ilman reikäkerrosta. Olen ehtinyt näitä tehdä myös ilman reikiä ja eriväriraitaisia ja raitasiksakkia.. mutta on tainnut olla aina niin kiire pakata ne lahjapusseihin, etteivät ole kuviin ehtineet! :D

Bambu on siitä sopiva rätti- ja kylpemispesinmateriaali, että bambu on luonnostaan antibakteerinen kuitu, joka ei siis pitäisi hirveästi kerätä itseensä haisevia bakteereja. Ja toisekseen, bambu kestää oivallisesti 60 asteen konepesua, ihan vaikka kuinka usein. :)

Langattaa

Vihaan neulomista, mutta aina kylmien ilmojen saapuessa langat vain alkavat houkuttaa niin paljon, että jotain niistä pitää taas yrittää näprätä. Kesken on kolmet sukat. Perinteisellä tekniikalla selvitin nyt ensimmäisen kerran kantapään kunnialla, ja kunhan sukka valmistuu, pitäisi jaksaa tehdä vielä toinen. Kaksi sukkaa  yhdellä kertaa -tekniikka on siinä mielessä helpompi, että sukat - mikäli tekeleistä näyttää lopuksi sukat muodostuvan - valmistuvat yhtä aikaa ja kärsimys on sitten ohi. Ihan pikkasen kunnianhimoisesti yritän tehdä järkyttävän monimutkaista palmikkokuviota toisiin sukkiin ja toiset ovat sitten ihan vain yksi nurin -yksin oikein. Saas nähdä, tuleeko mistään näistä valmista, ennen kuin talvi on ohi! :D

Vuosipeitto!

Vuoden kestoinen vuosipeittoprojektini on valmis. Oli suurimmalta osalta valmis oikeastaan jo elokuussa, sillä aloitin syyskuusta 2014. Joka kuukausi valitsin lankavarastoistani kolme väriä, jotka mielestäni kuvasivat kyseistä kuukautta parhaiten. Jos jokin lanka loppui kesken, korvasin seuraavalla jämäpätkällä, joka oli sinne päin.

Idean lainasin luvalla Seijasiskon blogista, jonne törmäsin vähän reilu vuosi sitten vahingossa: http://punalanka.blogspot.fi/2014/09/vuosipeiton-syyskuu.html

Olen odotellut sopivaa aurinkoista päivää tai muuta tilaisuutta tai älynväläystä, miten saisin valmiin torkkupeiton kuvattua nätisti. No ei sellaista älynväläystä taida tulla, joten tässä valmis vuosipeitto roikkumassa tuolin nojalla ja levitettynä lattialle tummalle matolle.

Vasemmasta yläkulmasta rivi oikealle on tammi-helmi-maaliskuu, ja tammikuun alapuolella on huhtikuu jne. vasemmalta oikealle. Alin rivi on loka-marras-joulu.
Hieno ihminen jaksaisi pingottaa peiton, jotta se näyttäisi symmetriseltä.

Pääsin kyllä eroon aikamoisesta läjästä lankaa ja langanjämiä. Ennen kaikkea olen kyllä ylpeä itsestäni, että kykenin näin pitkäkestoiseen projektiin ja jaksoin ja ehdin ja muistin tehdä sitä kaiken kiireen keskellä eteenpäin koko ajan. Ja kaikki langanpäät on päätelty! :D

Vuosipeiton elokuu - finaali lähestyy!

Vuosipeittoprojektistani puuttuu enää elokuun tilkut ja tässä ne on tulossa. Kaikki langanpätkätvarastot vetelevät niin viimeisiään, että elokuun tilkuissa tulee olemaan vähän kaikenlaista sävyä.
Niinhän tässä on: yhtä aikaa vasta alkanutta kesää ja enteilevää syksyä.

Elokuu

Sitten olisi enää peiton kasaaminen ja reunusvirkkaus. Syyskuussa saanen vetää päälle itsetehtyä torkkupeittoa sohvannurkassa. :)

Vuosipeitto heinäkuussa

Syys-loka-marras-joulukuu...

Aloitin Vuosipeitto-projektin syyskuussa 2014. Teen joka kuukausi 9 isoäidinneliötä kolmella värillä, jotka valitsen varastoistani kuvaamaan kulloisenkin kuukauden värimaailmaa.

....tammi-helmi-maalis-huhti-touko-kesä-heinäkuun vuosipeittoruudut

Uskomatonta mutta totta, projekti lähenee loppuaan: kunhan saan viimeisteltyä heinäkuun tilkut, enää puuttuu elokuun 9 tilkkua ja koko peiton kasaaminen.
Heinäkuun värit valitsin häikäisevän paahteisella helleviikolla:

Heinäkuu tulossa...