5 minuutin haaste: valkovuokot

Teemakuun Kollaasissa on toukokuun haasteena näyttää mistä tahansa taiteilustaan tilanne 5 minuuttia aloittamisesta. Aika hauskaa! Joskus voi saada valmiin jutun siinä ajassa, joskus lopputulos on sitten lopulta jotain ihan muuta.


Minä otin ideaksi tehdä äitienpäiväkortin ja otin avuksi Gelliplaten ja luonnosta oikeita valkovuokkoja. Katsotaan, tuleeko tästä mitään!


Tilanne 5 minuutin kuluttua:

Ja tämä nyt ei varsinaisesti onnistunut, aika hirveä juttu tuli:

Mutta jatkamalla monoprinttailua sain aikaiseksi pari ihan kivaa valkovuokkokuvaa, ja valmiin kortinkin:

Pikainen leimailukollaasi

Kollaasi kuudesta sivusta/korttipohjasta

Ihanalla Teemakuun Kollaasit- ryhmällä on helmikuun teemana ollut luovistelu grafiikalla ja/tai  omatekoisella leimasimella. Niin mun juttu! Mutta vaikka haasteteema on kummitellut takaraivossa koko -ihan liian lyhyen- helmikuun, en ole ehtinyt ottaa askartelu- ja taiteilukamppeita esille. Oikeastaan tuntuu, etten ole ylipäänsä ehtinyt istua kotona.

Viimeisimpiä askarteluostoksiani: ihania teippejä, joita ei kai voi olla liikaa, vaikkei niitä mihinkään käytäkään, keväisen raikkaan värinen setti leimavärityynyjä ja testiksi kaksi Distress-sarjan tussikynää, jotka muuten olivat aika huippuja!

Eilen kahdeksan aikaan illalla tuumasin, että jaksan olla vielä ainakin tunnin hereillä ja kannoin pöydän ääreen kauan sitten keskenjääneitä korttipohjia, uudet askarteluostokseni, joiden pitäisi aina välittömästi saada aikaan luovuuden purskaus, sekä vanhat itsekaiverretut pyyhekumileimasimeni.

Itsetehtyjä leimasimia pyyhekumeihin kaivertaen.

Tälläistä syntyi, kun lisäsin vain jotain jo aloitttuihin pohjiin:
Näissä kolmessa on vesiväreillä tehty pohja ja leimattu päälle omatekoisilla leimasimilla.

Vesivärit + itsekaiverretty leimasin.

Vesivärit + itsekaiverretty leimasin.

Vesivärit + itsekaiverretty leimasin.

Näissä on haasteeseen kuuluvana tekniikkana pohjalla monotypia, joita olen tehnyt Gelliplatella:

Monotypia + päälle värikynillä ja tusseilla värittelyä

Monotypia + päälle leimailua omatekoisella leimasimella.

Monotypia, joka on tehty mm. kuplamuovilla leimailemalla. Ampparit päällä ovat valmisleimasimesta, eivät siis omaa tekoani!

Siluetti 6 & kollaasi

Lokakuun haaste selvitetty ja papukaijamerkki! Pitkästä aikaa sain kuusi kuvaa kokoon (olkoonkin, että puolet niistä on "huijattu" menneisyydestä). Kenties innostun taiteilemaan aiheesta vielä lisää, tai sitten pitää säästää paukkuja seuraavaan haasteeseen. ;D Kiitos haasteesta Millin ja Esther!

Kollaasi:

Kollaasin viimeinen kuva on jokusen vuoden vanha puupiirrosvedoskokeilu. En ollut tähän aikoinaan yhtään tyytyväinen, mutta nyt vedoksen löytyessä pidin siitä kovin: kuinka simppeli orgaaninen muoto, väri ja taustalla näkyvät puulaatan syyt sopivat yhteen ihan riittävästi.

Siluetti 5

Portti. Sekatekniikka.

Tämä taas tuore "doodlaus"-tyyppinen maalaus/läiskintä/väritys. Keskelle oli aikomus tulla jotakin muuta, mutta näinkin parin tyypin siluetit häämöttävän sieltä. Onko hahmot hyvällä vai pahalla asialla? Mistä ne tulevat, toisesta ajasta?

Siluetti 3&4

Nämä on noin 10 vuotta vanhoja piirroksia, mutta ilahduin, kun löysin ne. Lisäksi sopivat Siluetti-haasteeseen loistavasti.

Piirroksia puuvärikynällä A4-paperille. Punainen lady on idolini Tori Amos ja alempi vihreä on Erykah Badu.

Siluetti 2

Rantaviiva. Koko A3, akryylivärit

Tämäkin syntyi tässä lokakuun aikana, inspiraatio syksyisestä saariston illasta.

Siluetti 1

Lokakuun haasteaiheena Teemakuun taiteessa on Siluetti. En ottanut haasteesta paineita, kun on ollut taas niin paljon muuta tekemistä ja menemistä, mutta puolivahingossa on syntynyt haasteeseen sopivaa taidetta. Lisäksi tuossa yritin järjestellä ja pakkailla taiteilukamoja ja piirustuksia ympäriinsä lojumasta ja löysin kansiollisen vanhojakin ennenjulkaisemattomia juttuja, jotka sopivat haasteeseen kuin nenä päähän.

Mutta aloitetaan tuoreista.

Karavaani. Koko A3, akryylivärit, akryylimuste

Geometriaa, osa 2

Syyskuu laukkaa eteenpäin, ja geometria-haaste on ollut mielessä. Pääsin jonosta viimein metalligrafiikan kurssille (jee!) ja pää on ollut täynnä Kaskipuron sipuleita ja etsausviivan mahdollisuuksia. Ensimmäiset kokeilut pääsin tekemään kuivaneula-tekniikalla, ja tässä geometria-haasteeseen siten toteutettu työ:

MINERAL BUNCH, kuivaneulavedos (paperi on kippuralla )

Raapustettu alumiinilaatalle, tässä itse laatta (vaikka oikeasti näitä laattoja ei koskaan esitellä, ainoastaan vedoksia -eikö ole päätöntä? Hienoja nämäkin.):

Alumiinilaatta ja etsauspiirrin

Työ on pieni, noin 10x10cm.
Vedoksia haluan tehdä erilaisia lisää, mutta tämä on hidasta hommaa! Tuo oli oikeastaan vasta koevedos.

Geometriikkaa, osa 1

Teemakuun taidehaasteblogi muutti ja muuttui Teemakuun Kollaasiksi. Haasteet ja periaatteet ovat ennallaan ja pääasia on haastaa itsensä iloisesti taiteilemalla yhteisen kuukauden haasteaiheen mukaan. Syyskuun teemana on geometrinen taide.
Niin vähän kuin tulee oma-aloitteisesti taiteiltua ja piirusteltua yhtään mitään, en tietenkään ole ikinä tehnyt mitään geometrista. Erityisesti kiehtoi muuttaa luonnolliset pehmeät muodot geometrisiksi, joten aloitin tietenkin kasvoista.

Piirretty ja väritetty tusseilla

Olipa hauskaa ja tulipa erilainen piirros, kuin olisin milloinkaan muuten saanut päähäni tehdä! Epämukavuusalueen maksimoidakseni otin välineeksi inhokkivälineeni tussit, joilla sotkee aina varmasti. Mutta aika hyvinhän se meni ja käsivaraviivatkin melkein suoria.. Kyllä nämä haasteet on mukavia. :)

Kirjankansi-haaste, 4/6

Muistelin, että kirjankansihaasteesta olisi osaltani puuttunut enää yksi kuva, mutta väärinpä muistin! Vielä puuttuisi kaksi ja taitaa jäädä puuttumaan: elokuun viimeisenä päivänä en ehdi taiteilemaan.

Pikaisen haastetaiteiluhetken lopputuloksena ilmestyi omituinen koppakuoriainen, joka toi mieleeni Kafkan vaatimattoman kauppamatkustajan, torakaksi muuttuvan Gregor Samsa-raukan tarinan.

Tussit, puuvärit, akryylimaali (kultainen), vesivärit. Teksti lisätty kuvan päälle picmonkey.comissa.

Tästä tuli pikaisesti kansi vielä kirjoittamattomalle tarinalle, jossa kuhisee kuningatarmehiläisiä ja kultaisena kiilteleviä tyrannimuusia.

Kirjankansi-haaste, 4/6

Innostuin tekemään Gelliplatella läjän hauskoja papereita. En oikein tiedä, mitä niillä kaikilla tekisin, joten luonnollisesti tämän kirjankansihaasteen myötä tuli mieleen tehdä niistä kirja ja kannet.

Etukansi

Sidoin vihkoiksi taitetut paperit yhteen ja päällimmäisistä vihonsivuista pyhitin kannet. Oli kiire saada kirja valmiiksi, joten äkkiä doodlailin jotain mihin kynä vei. Vähän laiskaa! :D

Takakansi

Sisäsivuille aion doodlailla ja piirrellä ja maalailla lisää. Tässä muutamia sivuja näin syntyneestä kirjasta:

Kirjankansi-haaste, 3/6

Reseptivihkosemme/-leikekokoelmamme kaipasi todellakin pientä päivitystä ja kansia ympärilleen. Otin kansituunauksen uhriksi puoliksi käytetyn kovakantisen kierrelehtiön ja liimasin ja kirjoitin sen sivuille vain suosikkireseptimme. Koska sivuista oli osa jo käytetty ja revitty pois, kirjasessa on runsaasti tilaa liimata tavaraa jäljellä oleville sivuille.
Vanhat kannet pohjustin ensin valkoisella gessolla.

Uudet kuviot kansiin tein Gelliplaten avulla, nostaen värin levyn pinnasta pakkausteipillä, jolloin kirjan kannet saivat samalla veden ja tomaattikastikkeen kestävän pinnan. Pakkausteippi tarttuneiden värien ja kuvioiden kera liimaantui vielä hyvin suoraan kirjan pintaan. Kannen mitalla on kolme pakkausteippisoiroa vierekkäin:

Toisesta suunnasta pyhitin kirjan ruoka- ja leipäresepteille, ympärikääntäen sivuilla löytyy makeiden leipomusten ohjeet:

Sitten kun reseptit vastakin muistaisi kirjoittaa tai liimata talteen edes tällä ruuat ja makeat-jaottelulla kirjan eri puolille, epätoivoinen ohjeiden etsiminen on hitusen helpompaa. ;)

Tässä vielä lähikuvaa kansista:

Ruokareseptipuolen kansissa tuli käytettyä mm. itse tekemääni appelsiininkukkaleimasinta.

Herkkupuolen kansissa on mm. kuplamuovin avulla painettuja ympyröitä, jotka itselleni toivat mieleen granaattiomenan sisuksen.

Kirjankansi-haaste, 2/6

Luistan haasteen toisesta osasta (tai hädän tullen vaikka lopusta haasteesta, mutta yritän nyt sentään taiteilla vielä uuttakin!) esittelemällä liudan kirjankansia  - tai kokonaisia kirjoja, jotka olen tässä aikojen saatossa tehnyt. Materiaaleina hyvin pitkälti kierrätyskamaa muropakettipahvista kierrätyskeskuksesta haalittuihin kankaisiin ja nahkapaloihin.

Kuvassa parin viikonloppukurssin ja niistä johtaneen kirjansidontainnostuksen hedelmiä takavuosilta. Näiden kuvassa olevien lisäksi olen pari muutakin tehnyt, mutta ne ovat jossain laatikon pohjalla melko hengettöminä käytettyäni ne kalentereina. Odottavat, että sitoisin uudet sivut kansien väliin. :)

Koptit

Koptisidos on vanhin tunnettu kirjansidontatekniikka. Tässä pari kirjaa tällä antiikkia vanhemmalla tyylillä.

Toisen kannet ovat kierrätettyä mokkanahkaa kerroksittaiseksi liimattujen pahvikansien päällä.

Toisen kannet ovat puuta ja olen päällystänyt ne paperilla. Sitomiseen tarvittavat reiät on ihan poralla porattu kansiin. Sisäkannet ja peililehdet tiestysti pitää mätsätä tyyliin.

Irtoselkäiset

En muista tämän sidontatavan nimeä, mutta näillä yhteisenä tekijänä on irtonainen selkäpala.

Korkkikantinen kirja on nätti kuin karkki.

Mutta tämä on ehkä kuitenkin kaikkien aikojen suosikki kirjoistani. Se on niin erilainen muista tekemistäni kirjoista: miehekäs.

 Kannet ovat vanhan kirpparilöytökirjan kannet sellaisinaan, peitin vain rispaantuneet kulmat nahanpaloilla.

Tinasotilaat vartioivat sisäkansissa.

 Napinläpiselkä

 Tämä pehmeä kirja on rakennettu pahvista (pari-kolme päällekkäin liimattua muropaketin kylkeä käy hyvin) ja päällystetty kierrätyslöytökankaalla. Taisipa välissä olla huopaakin. Kirja on pehmeä koskettaa.

Napinläpisidonta jättää muuten kokonaisuudessaan ehjänä kiertäviin kansiin aukon selkään.

Myös sisäkannet on vuorattu vaaleanvihreällä kankaalla. Luulin ottaneeni kuvan.. mutta olkoon.

Sivuvihkojen päällimmäset paperit ovat vaaleanvihreät myös, niin ne selän aukosta kurkkiessaan sopivat kokonaisilmeeseen.

Keskiaikainen pitkäpisto

Pitkäpistoa voi varioida melko loputtomiin muuntelemalla piston pituuksia ja määrää. Voipa selän kautta kulkevat nyörit vaikka letittää yhteenkin.

Tässä yksi tavanomainen variaatio. Kannet ovat pelkkää yhteenliimattua nahkaa: päällipuolella paksumpi mokkanahka ja sisäpuolella ohuempi musta takkinahka, jota on myös kirjan selässä ja kiinnitysnyörissä. Nahat kierrätyskeskuksesta.

Tarpeeksi jämäkkä nahka riittää kansiksi itsekseen, tämä nyt juuri ja juuri menee, mutta olisi kansien väliin voinut upottaa pahviakin. Ensimmäinen pitkäpistokokeiluni!

Kirjankansi-haaste, 1/6

Teemakuun Taiteessa taiteillaan koko kesän haasteena kirjankansia tai kansikuvituksia kesäkirjoille. Kirjankin voi keksiä sinne kansien väliin itse, tai toteuttaa haasteen muutoin luovasti. Mahtava haaste!

Minä piirsin ensimmäiseksi kannen Kalamies-tarinalleni, jonka kirjoitin viime syksynä. Tarina on ehdottomasti kesäinen (ja kaikkea muutakin vähemmän kivaa ja kepeää), ja kansien väliin jää tilaa muillekin tarinoille.

Alkuperäinen työ on A3-kokoon piirretty puuvärikynillä. Käsitelty netissä ilmaisessa Canva-ohjelmassa (tekstit) ja säädetty kuvan värikylläisyyttä koneella.
Kalamies-tarinan voi lukea juttublogissani täällä.

Toukokuun taidehaaste: kollaasi

Selvittiinpä tästä haasteesta, nyt nukkumaan! :D

Papukaijamerkki!