Pussukoita ja muuta ompelua pitkästä aikaa

Kesän lopulla ompelin pari penaalia tarpeeseen. Tai tarve oli yhdelle pienelle mukaan otettavalle penaalille, mutta tein sitten kaksi.

Ylemmässä penaalissa on Barcelonasta ostettua papukaija-kangasta sekä Budapestiläistä talo-kangasta. Jee, matkamuistopenaali. :)

Toiseen hyödynsin jokin aikaa (vuosi?)sitten tilkkuilemani dresdenin lautas- tyynynpäällisen, josta en sitten loppujen lopuksi tykännyt käytössä. Nyt tilkku on käytössä plus tykkään siitä. :)

Nyt siivoilin ompelukamakaappia ja löysin parit keskeneräiset leikkelyt joista sitten päätin hankkiutua eroon.

Ekana valmistui noin about 4 vuotta sitten leikkaamani ja sipulilla painamani pellavapyyhe keittiöön. En tajua, miksi tästä on jäänyt reunakäänteet ompelematta ja miksi en ole kyennyt sitä tekemään... noin neljään vuoteen... äääh. Noh, nyt on pyyhe. Ja uusi lompakko. Ja pussukka.

 Alla sipulipainettu pellavapyyhe valmiina sekä latte-henkinen uusi lompakko! Lompakon osat olin leikellyt noin vuosi sitten, luullakseni. Oli aika sitten sekin ommella.

 Leikattuna oli osat myös johonkin pussukka-ajatukseen ja koska läjässä oli kaksi sopivan väristä vetskaria, tein sitten tälläisen "kaksi pussukkaa yhdessä-pussukan". En tiedä, mihin tälläistä pussukkaa tarvitsen, mutta onhan se kiva ja nätti ja kätevä!  ( :D )

No, ei se ompelu siihen jäänyt, vaan surautin myös uuden toilettipussukan sadetta pitävästä kernin tapaisesta lasten ulkoilukankaasta, jonka ostin jotain reppuajatusta varten vuosia sitten. Laitoin senkin sitten pilkkeeksi ja pois tekemispinosta.

Kaapista löytyi myös pala Barcelonasta ostamaani japanilaista ihanaa alpakka/laamakuvioista pellavaa, josta olin ajatellut koon vuoksi tehdä tyynynpäällisen. Nyt tein.

Varman päälle sitten surautin vielä yhden isomman penaalin kankaanpalasta, jonka sain ohimennen kaverilta. 

Luulen, että nyt voi hyvillä mielin olla seuraavat puoli vuotta ompelematta? No, kesken jäi vielä pussukka, jonka aloitin ja aion joululahjapakettiin, eli olisi vähän pakko vielä jatkaa. :D

Hyvän mielen kortteja

Ou jee, askartelin kesemmällä kortteja ja unohdin esitellä niitä. Koskaan ei ole  (kuulemma) onneksi liian myöhäistä!
Jonkun video-ohjeen inspiroimana vesiväreilin vesimelonin. Simppeliä, iisiä, onnistumisen iloa!

Sitten pari hölmöä korttia, joiden tekeminen oli kivaa: söpö pyöräilevä nalle -kortti (leimasimella, jonka hankin itselleni matkatuliaiseksi Tallinnasta viimeksi)

Ja sitten "kissing"-tekniikasta inpiroitunut taidekortti:

Oranssit ympyrät leimailin ensin kuviopaperille pyöreän silikonileiman nurjalla puolella (oli haastavaa, koska se ei sitten pysy akryyliblokissa kiinni) ja sitten yhtä hankalasti "kissasin" tällä nurjalla puolella toisesta (mustalla väritetystä) leimasimesta osan kuvaa ja täsmäsin uuden leimailukierroksen oranssien ympyröiden päälle . Oli kivaa, mutta ei ollut nopea ja helppo homma! :D

Joulu on taas... tänäkin vuonna tulossa!

Pitkästä aikaa tuli vietettyä askarteluviikonloppu pitkän kaavan mukaan, ja askartelin kortteja kaikenlaisia. Esimerkiksi nämä "Season's tweetings" -tägit. Joista puuttuu vielä reiät, ja ainoa askartelusuoritus sinänsä oli tuon ihanan leimakuvan värittäminen puuvärikynillä. Kaikista tuli pikkaisen erilaisia.

Ehkäpä näitä voisi tehdä vielä lisääkin, toisaalta: tuskinpa tarvitsen edes noin montaa. :D

Hyvä alku!

Päätin jo aikaa sitten ottaa haltuun vesivärit ja aikomuksiltani pääsin viimein aiheeseen, eli vesiväreilin ihan ihka kokonaisen kuvan. Yritin soveltaa "kaukaisuudessa sinisempää" oppia ja luonnostelin oikein ensiksi lyikkärillä. Yritin soveltaa myös taitoa jättää paperinvalkoista esiin, siinä oikein onnistumatta. :D
Olen oikein tyytyväinen ja ylpeä aikaansaannoksestani, vaikkakin heti tiedän, että kuva on liian tukkoinen, liian kauan hierottu, siitä puuttuu ekspressiivisyys, elävä kontrasti, taivas oli outo valinta ja no... otin rohkean lähestymisen sinisen kanssa.
Mutta erityisesti tykkään, että vasemman seinänvierustan hautapaadet onnistuivat tosi hyvin!

Referenssikuva Tallinnasta:

Vaihekuvat:

Täytettä vaatekaappiin

Ommelissa kreisishoppaaminen kannatti, sillä ompeluputki aukesi!

Ihan ensimmäiseksi sain itselleni kesäjätski-paidan. <3

 Ja löysin kenties edellisessä Ehta-kreisishoppauksessa kotiuttaneeni villin keltaisen tiikeritrikoon ja surautin siitä hameen.

Valmiiksi tuli myös uudella kaavakokeilulla viimeistelyä odottanut banaani-hihatonpaita sekä kahdet jostain loppiaisesta saakka keskeneräisinä pyörineet leggarit: tummansiniset ja musta-harmaa-raidalliset.
Korjasin myös ainakin kolmet repsottavat saumat korjausta odottaneista muista vaatteista!

Ihanin aikaansaannos kaikista oli uusi mekko pari-kolme vuotta hillotusta apilatrikoosta. Halusin tuosta kankaasta jotakin ihanaa mekkoa, mutta jotain muuta kuin aina samalla relaxed-kaavalla--- No, se malli on vain niin kiva ja hyvä ja mukava ja pukeva ja kätevä, että nyt tempaisin ja tein lempparimekkoni tästä ihkukankaasta. Ainahan sitä saa kangasta lisää kaupasta, jos viimein keksii jonkin toisen mekkomallin käyttöönsä.. :D

Ai että kuinka tulikaan hyvä ja tehokas olo! Ihanaa päästä keskeneräisten ja fiksausta odottavien pinosta eroon(  -tai no, saada pienemmäksi) ja hillotuista ihkukankaistakin viimein päällepantavaa.

Vielä pöydillä pyörii nyt aimo kasat kaikenlaisia kankaita, joista on suuria suunnitelmia ja hurjia unelmia...Aion kyllä saada tehtyä tähän samaan hikeen vielä ainakin pari perus-t-paitaa ja kokeilla paria uutta kaavaa. :)

Kangashamsteri Ommel-festareilla

Meinasin jo skipata Ommelin kokonaan, sillä kaapit pursuavat ihkukankaita odottamassa ompelua. Mutta jotenkin siinä sitten huomasin istuvani metrossa kohti länttä.

Visiitti Espoossa on kuin kävisi ulkomailla tai jossain kaukaisessa tuntemattomassa kaupungissa. Reilun tunnin matkan päässä sitä on keskelle peltoja rakennetussa oudossa lähiössä ja karttaa katsomalla selviää pois etsimällä lähimmän bussipysäkin jotta pääsee lähimmälle keskellä-ei-mitään sijaitsevalle juna-asemalle ja lopulta taas tutuille nurkille.

Anteeksi nyt, espoolaiset, mutta on tuo nyt jännä paikka ja on se tavallaan jännää myöskin, miten olen suht vieressä asuvana voinut välttyä Espoolta niin paljon, että se on aina vaan määrittämän musta aukko kartalla.

Ja olihan helle! Mittari näytti vain 26 astetta, mutta tunnelma oli ulkona kuin 90-asteisessa saunassa.

Tältä eksoottiselta matkalta tarttui mukaan seuraavaa:

(Kuva on harmillisen tuhruinen, sillä otin sen kotona helle heloittaen suljettujen verhojen takana, eli valaistus oli kerrassaan outo. )

Punavoittoinen tatuointihenkinen trikoo Ehdalta muuttuu leggareiksi, jäätelötrikoosta(Versolta) sekä vasemman ylänurkan strösselihemppiksestä (Nappinjalta) tulee perus-teepaidat (ja löysin hiljattain kauan kadoksissa olleen luottokaavani, jee!!).

Musta-valkoinen kudotun maton näköinen kuosi on myös Versolta, ja olen vielä kahden vaiheilla, tuleeko siitä myös perusteeppari vai kenties ehkä hame. Täytyy miettiä.

Turkoosi omenankukkakangas (PaaPiilta)on kolitsia ja siitä himoitsin pitkähihaista paitaa samalla kaavalla, kuin tein kaktuspuseron. Mutta kangasta on vain metri, eli siitä ei riitä pitkiä hihoja...äääh..täytyy miettiä, ja ehkä sitten ostaa tuota lisää! ;D

Lisäksi tuossa läjässä on makeita glitterisiä resoreita pätkät Ehdalta sekä PaaPiin turkoosia resoria sävysävyyn tuon kolitsin kanssa.

Voi jee! Nyt on jo kaikki kankaat pesty ja odottaa, että ehtisin ehkä loppuviikosta ommella. <3

Terveiset Keski-Euroopasta!

Wittenbergplatzin metroasema, Berliini

On ihanaa matkailla, mutta on se aina niin kiva tulla kotiinkin. Vietin ystävän kanssa 10 päivän tiukan interreilin radalla Berliini-Dresden-Praha-Bratislava-Wien-Budapest. Olimme samaa mieltä siitä, että Bratislava oli kohteista ihan ykkönen. Sinänsä jännittävää, että olen noin 10 vuotta sitten käynyt kaikissa noissa kaupungeissa (paitsi Dresdenissä) ja silloin jo kertakaikkiaan rakastuin Bratislavaan, Budapest oli ok ja kiva, Praha kaunis mutta tyly, Wien jätti kylmäksi ja Berliini vaikutti paikalta, jossa on loputtomasti nähtävää ja toinen maailmansota surullisesti koko ajan läsnä. Tällä kertaa Praha petrasi ja oli oikein mukava ja ystävällinen ja viehättävä, mutta remuavat polttariporukat toivat tutun tunteen siitä, että ei ole minun paikka se.
Bratislavassa sen sijaan vallitsi rento tunnelma ja siellä helle, polttariporukan huuto, missattu bussi eikä hotellihuoneen räjähtävä pesukonekaan saanut aikaiseksi tuskastumista, vaan kaikki lutviutui kuitenkin mukavalla mielellä. Jotain siinä ilmassa on. Suosittelen lämpimästi Bratislavaa pitkän viikonlopun kohteeksi. :)

Siivousämpärit junassa, Nyugati Pályaudvar, Budapest

Tietysti matkaan tarttui taiteilukamaa, ihan tarkoituksella: otin mukaan pienen vesivärilehtiön tarkoituksena ostaa Van Goghin uutuuspaletti ja muutenkin tietty pidän tutkan aina päällä kankaita ja taitelukamoja silmällä pitäen. ;) Onneksi seura oli samalla asialla. ;)

Minulla on ennestään Van Goghin vastaava rasia perusväreillä, mutta tässä on tälläiset ihanat murretut sävyt. <3  Vesiväripaletin ostin noin 10e Suomen hintoja halvemmalla IDEE-puodista Berliinistä. Näitä IDEE-paperi/askartelukauppoja oli vähän joka nurkalla ja joka ostoskeskuksessa siellä ja niissä oli kyllä söpöä askarteluhärpäkettä!
Jotenkin onnistuin välttämään muun ostostelun kyseissä putiikissa. Kerrassaan outoa.

Löysin myös mahtavia muita juttuja, eli kyniä..

Faber-Castellin 111-vuotis juhlapainosrasia puuvärikyniä! (kuvan oikeassa ylänurkassa)
Aivan ihana! Värit ovat niin pehmeät ja pigmenttiset, ja tuo nostalginen sadan vuoden takaisen näköinen rasiahan oli tietty syy, miksi nämä kynät piti saada. Rasiassa ei myöskään ole moderneja peruspuuvärejä, vaan juuri samannäköiset, kuin 111 vuotta sittenkin. (ah niitä aikoja, muistan kuin eilisen päivän ;D) Tämä spessurasia tuli mukaan myös Berliinistä, Peter's Art -nimisestä taidekaupasta, jonne teimme pidemmän lähiöretken suunnalle, jossa ei kyllä muuten olisi tullut käytyä.
Prahassa törmäsimme Koh-I-Noorin omaan putiikkiin (ihan keskustassa Mustekin metroaseman lähistöllä pääkadulla) ja sieltä mukaan tarttui hauskat moniväriset Magic-puuvärit, joita olin jo vähän sillä silmällä himoinnut Suomen päässä, sekä huisat neonväriset puuvärit.

Ja myös hyvä teroitin ja muutama pyyhekumi! ;D Jostain syystä mun pyyhekumivarasto on todella onneton ja se yksi ainoa terotinkin on aina hukassa. Nyt on, ihan tarpeeseen!
Pienet klipsit on sitten matkamuisto Budapestistä ja Berliinistä ostin pari iso kullanväristä klipsua. :) Lisäksi ostin lukuisia söpöjä lyikkäreitä ja muutaman hyvän piirrustustussin.

Kangastakin kannoin kotiin, vastustamattomia fat quarter-tilkkuja Budapestista:

Budapestissä meitä ilahdutti Hobbymuvesz-liike Mammut-kauppakeskuksessa. Myös Ulloi utcalla olisi ollut liike, mutta sinne ei keretty. Hobbymuveszista löytyi kaikenlaista askartelukamaa, mutta ei mitään ihmeellistä valikoimaa kuitenkaan. Hamstrasin nuo kankaat sekä pari pientä stencil-settiä:

Kuvan isompi stencil löytyi Berliinistä jostain "euronkauppa"-tyyppisestä putiikista ja nuo pienemmät ihanat siis Budapestin Hobbymuveszista. En malta odottaa, että ehdin levittää askartelukamppeet ja testata niitä!
Kyllä nyt kelpaa!

Ja varsinkin, kun kerkesin reissusta parahisti kotiin piipahtamaan Ommel-festareilla, josta tuli sitten kreisishoppattua vähän trikoota (esittelen ne kohta). Eli ensin kutsuu ompelut. :D

Valmis matkaan!

Passi tuoreissa katu-uskottavissa kansissa menossa matkapussukkaan!

Huomenna on aamulla aikaisin lähtö lentokentälle, joten ei ollut yhtään liioitellun aikaista tehdä aikomaani matkapussukkaa.
Ostin taannoin kevyttä kangasta olevan tilavan matkakassin, joka oli siitä kätevä, että sen sisällä on taskuja ja turvanauha kuin olisin sen itse suunnitellut! Tarvitsin passin ja muun elintärkeän aineksen vetävän pussukan siis, jonka saisin kiinnitettyä laukun sisällä turvanauhaan.
Lisäksi meno on halpalentoyhtiöllä, jonne ei saa ottaa mitään käsilaukkuakaan mukaan, vain yhden käsimatkatavaran. En ole koskaan noin tiukoilla säännöillä matkustanut, vaan käsimatkatavaran lisäksi saa yleensä olla "personal item". En ajatellut avaimia, lompakkoa, puhelinta, passia, lippuja ym jonglöörata kuitenkaan käsissä tai taskuissani, vaan pidän ne kentällä mukana kyseisessä pussukassa ja työnnän sen sitten vaikka paidan alle, jos se on ongelma. :D

Tein matkapussukasta kevyen ja littanan ilman tukikankaita tai mitään muotoiluja. Vuori on, ja yksi avotasku. Ja tein pussukan tietty hetki sitten Sinellistä ostamistani ihanista matka-aiheisista kankaista! Kuumailmapallot pääsivät leijailemaan vuorikankaaksi.

Tein pussukkaan pienet lenkit molemmille puolille, joten siihen saa tarvittaessa kiinnitettyä myös hihnan käsilaukkukäyttöön, ja irroitettavan rannelenkkihihnan.

Tasku kohdistui aivan vahingossa melkein täydellisesti vuorin kuviossa..pieni  hajataittovaiva! ;D

Nyt leijun kohti Keski-Eurooppaa, ja tavoitteena on tietysti löytää matkamuistoksi kässäily- ja askartelutarvikkeita! :D

Passinkannet nahkapaperista

Tämä työ vaati kaksi vuotta aikomusta ja kaksi minuuttia toimintaa. Vanhat passinkanteni lahosivat viimein täydellisesti osiin, joten ehdottomasti todellakin tarvitsin uudet suojakannet.

Katu-uskottavat passinkannet!

Onneksi komerosta löytyi sopivasti A4-kokoinen pala nahkapaperia, jonka olin joskus jo esivalmistellut eli liottanut ja rypistellyt. Katsoin hieman kokomallia vanhoista suojakansista ja piirsin yksinkertaisesti "kaavan" lyikkärillä suoraan nahkapaperille länttäämällä passin avonaisena päälle ja jättämällä tarpeeksi tilaa ympärille. A4:stä jäi passin kokoisen palan lisäksi sopivat suirot kansien sisätaskuiksi. Etukannen puolelle tuli lisäksi viistoon leikattu ylimääräinen tasku, johon sopii tuikkasta talteen rokotuskortti ja sairasvakuutuskortti. Hukkaan jäi vain pieni pala, jonka leikkasin viiston taskun reunasta.

Koneessakin oli ällistyksekseni valmiina juuri sopivan väriset langat, asetin kannenpalaset paikoilleen nipsuttimien avulla ja ompelin ympäri. Koko juttuun ei oikeasti mennyt paria minuuttia kauempaa. Silti tätä on pitänyt lykätä ikuisuuden... :D

Ja tässä nahkapaperi-materiaalissahan on oivaa juuri tämä, että raakareunat on ihan ok ja nimenomaan hyvännäköiset, joten ompelu oli sillä selvä! Ilman tukemisia, kääntämisiä, kanttaamisia, päärmäämisiä tai silityksiä heti valmista.

Harkitsin kansien koristelua tussilla doodlailemalla, mutta kokeilu jämäpalaan osoitti, että tuo micron-tussi ainakin leviää, vaikka kuinka kuivattelisi, eli antaa olla näin. :)

Taideleimailua

Olin ekan kerran ikinä leimailuaskartelukurssilla. Siinäpä oli mukava ja vikkelään kuluva ilta! Ihaninta oli istua "valmiiseen pöytään" eikä tiskata ja siivotakaan tarvinnut! :D

Kokeilin ekan kerran myös Distress-leimavärien levitystä korttipohjalle oikeaoppisella töpsöttimellä ja huh-heijaa, kuinka hienot värit niin saikaan aikaan! Onneksi ostin juuri itsellenikin viimein kyseisen töpsöttimen, en ole vain kerennyt vielä käyttämään sitä.

Tässä kortissa myös -taas oikeastaan ensimmäisen kerran- harrastin maskaamista. Kyllä sitä itsekseen niin jumiutuu ja puuhastelee omiaan, uusia juttuja tulee kokeiltua jos joku käskee. :D

Kurssi-illan aikana kokeilin myös korttipohjan värjäämistä askartelumaton kautta käytetyillä Distresseillä ja vesisuihkauksen kera, siten on tehty loput kaksi korttia. Käytin vain tylsiä vaaleita värejä, kun tavoittelin vintage-henkeä..

Muutenkin nämä kaksi muuta korttia oli vähän tajunnanvirtaa ja värittelyä ja leimaamista tukkoon asti. Kenties näistä osia voisi hyödyntää ATC-askarteluun, mutta itsenäisinä kortteina vähän plääh. Mutta kivaa oli!

Kirsikankukkia ja Pietarin kissoja

Kevään juhlan kunniaksi olin hempeissä kirsikankukkaisissa tunnelmissa ja vesivärikokeilusta muokkautui kaksi melkein identtistä ATC:ta.

Pääsiäisenä toteutin pitkäaikaisen joka keväisen haaveeni ja kävin Allegrolla Pietarissa. Pietari yllätti minut rauhallisella temmollaan. Ehkä myös se oli yllättävää, että nuoretkaan ihmiset eivät osanneet englantia välttämättä yhtään. Ennen matkaa opiskelin muutamat fraasit venäjää, ja ne kaikki olivat suuresti tarpeen ja käytössä!

Pietari-viikonlopun tavoitteena oli tietysti katsastaa Eremitaasi ja muut päänähtävyydet, ja toissijaisena tavoitteena minulla oli ostaa hyvät, venäläiset vesivärit.

Taidetarvikekauppoja tai askartelutarvikkeita ei juurikaan tullut vastaan, mutta löysin yhden: Sadovaya-metroaseman kupeessa olevassa PIK-ostoskeskuksessa oli Leonardo-niminen askartelu/taidetarvikeputiikki. Sieltä ostin vakuuttavan näköisen vesivärinappisarjan, ja värit todellakin ovat ihanat! Runsaspigmenttiset ja värivalikoima on mahtava: perusvärien lisäksi napeissa on erikoisempia sävyjä kuten smaragdinvihreää ja kullanokraa. Värit eivät ole niin ihmeellinen valinta, kun pyörii päänähtävyyksillä katselemassa Venäjän värejä. ..niistä pari kuvaa jäljempänä. :)

Makdonaltsin ;) ja Leonardo-putiikin kyltit

Koska en osaa vesivärejä varsinaisesti käyttää, maalaamastani kirsikkapuukokeilusta ei tullut sellaisenaan suurta taidetta ja se päätyi ATC-korttien pohjaksi. Lisäksi kortteihin pääsi tanssimaan myöskin Pietarista ostetut kissa-muistilaput, jotka liimasin pohjaan kokonaan. Lisäksi pari tarraa omista varastoista. Simppeliä, mutta tykkään näistä korteista tosi paljon! :)

"Kirkkain silmin"

"Viehätysvoimalla"

Vielä pari kuvaa matkalta  -yrittämään tiivistää yltäkylläistä Pietaria turistin silmin:

Talvipalatsin ihanaa vedenvihreää

Pietarin-Paavalin katedraalia sisältä - taas mahtavaa kepeää vihreää, kirkkaansinistä, kultaa. Täällä lepäävät kaikki tsaarit, myös viimeinen tsaariperhe.

Pietarin metroasemat ovat taidetta, Dostojevskaja oli ehkä suosikkini.