Pyöräilypipo

Käytin sateisen viikonlopun ompeluun ihan täysillä. Idealista kaikesta tarvittavasta oli pitkä, mutta etummaiseksi ajoi nyt sitten Armaan tarve pyöräilypipolle edellisen trikoopipon hävittyä jonnekin.

Pipo on matala, jotta mahtuu kypärän alle, ja kuin ihmeen kaupalla hahmottelemani kaava korville tulevien läpykkeiden kera osui kerralla nappiin ja pipo istuu omistajalleen juuri oikein.

Pipo takaa. Lisäsin niskaan heijastinkankaasta yksityiskohdan (no tietysti kissan, vaikka oli vähän turhan hankala haaste), lähinnä jotta sivusaumarajoitteinen Armaani heti näkisi, miten päin myssy kuuluu kiskaista päähän, niin ei tarvitse sitten laput silmillä ajaa.

Pipo päässä hämärässä kotieteisessä. Tästä voi kuvitella, kuinka heijastin loistaa?

Ja kypäräkin mahtui päähän vielä pipon päälle. Hyvässä lykyssä heijastinkin näkyy, jos ei kamalan korkeaa takinkaulusta nouse päälle.


Onnistumisen elämys! Haluan itselle samanlaisen korvaläppäpipon, mutta täytynee säätää oma kaava, kun mun päähän ei sitten taas tuo istunut hirveesti pannumyssyä paremmin.