Sunday, 2 April 2017

Onni onnettomuudessa: ei pääsyä kangaskauppaan


Matkanäpräyksenä oli taas heksagontilkkuja.
Aprillipäiväinen Tallinnareissu sai yllättävän käänteen. Väsytti ja satoi ja oli muutenkin ankeaa, Karnassa tulee aina paha olo ja nyt uudistuneessa kolmikerroksisessa myymälässä kaikkien tavaroiden etsimisen, tereiden mittailun ja vinonauhojen valikoimisen jälkeen nälkäisinä ja janoisina päät särkien odotimme reissun huippukohtana kulman takana olevan Abakhanin ihania upottavia edullisia yllättäviä lohduttavia kangaslaareja. Ja: mitämitä ihmettä, puoti olikin kiinni.

Mikälie henkilökunnan virkistyspäivä tai aprillipila. Hetken olimme suutuksissamme, mutta koska koska oikeasti kumpikaan ei tarvinnut  lisää kankaita, loppujen lopuksi hetken hengiteltyämme  olimme iloisia tästä, kuinka paljon rahaa meillä säästyikään ja minä olin lisäksi iloinen siitä, kuinka hyvällä Konmari-tolalla kangasvarastoni nyt pysyivät viimeaikaisen tuhoamisprojektin jälkeenkin. Oikeasti kotona pursuaa yllin kyllin vieläkin ihania kankaita tekemisjonossa.

Aikaakin säästyi niin paljon, että ehdimme vielä mukavasti syömään sekä erikseen jälkkärileivoskahvilaan ja vielä kiertämään tumppumummot ja ostamaan tuliaislapaset. Tallinnareissu kannattaa aina, vaikka paluumatkalla miettiikin päätä, selkää ja jalkoja särkien ja kasseja ja reppuja raahaten, että miksi tämä piti taas tehdä. :D Reissu ei olisi niin rankka, jos ei tarvitsisi herätä matkaan aamuyöstä liian vähillä unilla.
Tarvikeostokset!
 Kutkuttavin ja kallein ostokseni oli Prymin nepparien ja sirkkojen kiinnitykseen pihdit sekä pussillinen neppareita. Ja voi kyllä, en ymmärrä, miksi olen niin pitkään tehnyt sirkkojen kiinnityksen niin vaikeasti ja vältellyt neppareita mahdottomina. Pihdeillä kiinnitys onnistuu hetkessä ilman puuduttavaa ähkimistä, pusertamista ja hakkaamista. Nyt päässä vilisee ideoita, joihin pääsisin kiinnittämään neppareita!
Seuraavaksi paras ostokseni, ainakin ystäväni mielestä, oli ompelukoneen putsaussuti, koska entiseni oli päälleastuttu haljennut puolikas ruskea muoviasia vuodelta -64, jossa oli yksi sutikarva jäljellä.
Sitten vähän tai aika paljonkin erilaisia tukikankaita (kuvassa alla), kumpparia, nauhaa, terettä, vinonauhaa, framilonkumpparia, kirjontalankoja, magneettinappeja, laukkusolki, laadukasta ompelulankaa ja söpöjä tilkkunuppineuloja. Kyllä taas kelpaa!

Sitten tietty vielä kaupan kautta: parit puolen euron leipäpaketit, suklaata ja karkkia.. Pari vesipulloa puuttuu kuvasta, ja en tajua, miten joku jaksaisi tähän päälle roudata vielä kassikaupalla viinaa ja kaljaa. Kyllä näissä on ihan tarpeeksi. :D

No comments:

Post a Comment