Kaksi kärpästä

Ostin lähinnä värin vuoksi ihanan paidan. Tai oikeastaan sen ainoa vika oli helmassa oleva kuminauha, joka sai paidan pussittamaan ylläni purjeen lailla. Jo kaupassa päätin, että otan paidan ja leikkaan vain kumpparin pois.

Sen teinkin, ja heti samana iltana. Ja jotenkin samaan rytäkkään muistin ammoisina aikoina tekemäni trikoohameen, jonka ongelma oli se, ettei se oikein tahtonut pysyä päällä. Joten tha-daa! -tunnenpa itseni käteväksi ja aikaansaavaksi- samalla tempaisulla ompelin irtileikatun kumpparin kyseisen hameen vyötärölle.

Hame sai nyt myös lisäksi pienen mangonkeltaisen efektin, ja entistä parempihan siitä tuli!

Vielä on talvea jäljellä

...ja ehdin vielä hyvin muhitella juuri valmistuneessa colitsipaidassani. Onneksi tuo kolitsi ei niin paksua ja superlämmintä olekaan, luulenpa, että tämä on ihan sopiva paita vielä moneen keliin.

Tuon ihanan kaktuskolitsikankaan ostin syksyllä Barcelonasta, jotenka tämä matkamuisto valmistui vähän jälkijunassa.

Kaava on jälleen kerran Ottobre-lehdestä ja tästä tuli kyllä uusi suosikkikaava! Pitkästä aikaa taas kerralla päällesopiva ja täydellisesti istuva kaava, sitä ei ihan usein tapahdu. Ehkäpä tuli myös valittua oikea koko! Monesti tuotos on niin pielessä, etten jaksa edes ruveta kaavaa muokkaamaan.

Tässä kaavassa on tuollaiset pussihihat kyynärtaipeesta alaspäin, ja se sopii jotenkin erityisesti näiden kaktusten muotojen kanssa. Aion kaavaa kyllä testata ensisijassa johonkin toiseenkin projektiin. Hauska neuletakki/jakkuasiakin tuosta muotoutuisi. :P

Garderobia vaihtoon

Jee! Ompelusunnuntain tuloksena minulla on kolmet uudet legginssit ja yksi mekko. Tavoite oli muutama vaate lisää, mutta tavoitteeni on aina hieman yliampuvia... Seuraavaa ompeluhetkeä odottaa edelleen parit puolivalmiit leggarit ja pari yläosaa sekä läjä kankaita, jotka tietävät, miksi haluavat tulla. :D

Johan noita entisiä leggareita alkaa olla kulunut ihan kirjaimellisesti puhki tai kangas niin kulahtahtanut ja nyppyyntynyt, että kotirönttövaatepino alkaa olla aika korkea... Ehkä hieman odotin, että itseompelemat vaatteet kestäisivät pidempään, mutta kyllä ne ovat melkoisen ahkerassa käytössä ja pesukierrossa olleet viimeiset pari vuotta, niin näköjään ei valitettavasti vain nuo trikoot kestä. Hieman ja enemmänkin kuin hieman ahdistaa ajatus elastaanijätteestä. :( Mutta ei auta, käyttövaatteet alkavat olla vähissä ja nyt on uusia!

Nyt on siis peräti kolmet uudet sairaaaaan hienot housut: kaikki Ehdan kankaista: on tähtitaivasta, mustaa kuunpintaa (aikasta makea epätasaisen musta printti) sekä musta-harmaa-kuvioista rauskutrikoota. Tummaa on, ja se oli tarkoituskin! Mustat alaosat ovat kaikkein kätevimpiä.

Ottobren Autumn Mood-kaavalla tein tunikamekkosen myöskin Ehdan ihanasta, kauan himoamastani kankaasta, jossa mielestäni selkeästi on punajuuria ja elonkorjuun ja tumman elokuun illan tunnelmaa. Kyllä se käyttöön tulee heti, eikä jää odottelemaan syksyä kuitenkaan. ;)

Nyt on ommeltu käyttöön suuri osa viimeaikaista kangasostoksista, eli olen tyytyväinen itseeni: ei tullut uusia hillokkeita näistä kankaista, vaan rivakasti päätyivät siihen muotoon, mihin oli tarkoituskin. :)

Kortteja ja Art Journalia

Jipii, tässä on oikein ylpeä olo, että postaan tänne jotakin tekemääni, enkä ostamaani tarviketta.

Korttiaskartelin kokeillen uusia tekniikoita ja jippoja. Tein pohjia leimaillen vesivärejä ja Distress-värejä akryyliblokilla. Yksi niistä tuli tuli käyttöön korttiin:

Kortin oikeaan laitaan onnistuin suhraamaan jonkin liimaläiskän ja kun yritin pyyhkiä sitä pois, läiskän lisäksi laitaan jäi valkoinen suhru. Eli keksinen siihen päälle vielä jotain..

Monta taustaa odottaa vielä käyttöä, en tullut kuvanneeksi niitä, vaan pakkasin jo kasaan, joten niistä seuraavalla kerralla enemmän.

Kokeilin myös hauskaa, jos oikein muistan, "triple stamping"-nimellä googlesta/Youtubesta löytyvää tekniikkaa. Siinä kootaan kortin etumus kolmesta päällekkäisestä paperinpalasta, jotka liimataan kevyesti yhteen leimailun ajaksi. Sitten irroitetaan toisistaan, liimataan palat hitusen isommille taustapapereille ja sitten liimataan takaisin yhteen, niin kuin ne olivat.

Leimailin paljon käyttämiäni ötököitä ja liilasta kartongista tehosteväriset kehykset. Kun leimailee lomittain toistensa päälle oleville papereille, reunan kohtaan tuppaa jäämään "portaan" vuoksi valkoinen kolo. Tässä se ei haittaa!
Lopputulos on aika jännittävän näköinen ja näyttää vaivalloisemmaltakin valmistaa!

Kauan aikaa sitten kokosin gelliplate-printtisivuista kirjasen, johon tarkoitukseni on ollut suhrailla jotain luovaa, käyttää siis Art Journalina. Aika hiljaista on ollut kaikki nämä vuodet, mutta nyt kokeilin (viime postauksessa vilauttamaani) Jane Davenportin kasvoleimasinsettiä suoraan tähän kirjaan.
Leimasetissä on kasvojen ääriviivat ja useita irrallisia vaihtoehtoja silmiksi, nenänpääksi ja suuksi. Innostuin, kuin näin leimasetin, ja sillä leikkiminen oli todella hauskaa! Valmiille, epätasaisen väriselle pohjalle oli helppo alkaa rakentaa kasvoista tarinaa.

Vasemmanpuoleiset kasvot saivat kaveriksi perhoset, joihin kokeilin sellaista joskus kauan sitten näkemääni leimailuideaa, että Distress-muisteilla väritettyyn leimasimeen suihkastaan pinnalle vettä ja sitten painetaan. Tein sen värejä vaihdellen kolme kertaa päällekäin kumpaankin perhoseen.
Olipa kummallista, että tämäkin jippo muistui nyt mieleen ja kokeilin ensimmäistä kertaa, vaikka tuon vinkin näin jostain videolta jo varmaan vuosia sitten tai pari vuotta ainakin. :D

Oikeanpuoleiset kasvot kuuluvat mehiläiskuningatterelle. Teema oli aika itsestäänselvä lähtien lämpimän keltaisesta kuplamuoviprintillä kuvioidusta gelliprintistä. Näihinkin kasvoihin väritin leimailujen lisäksi vajostukset. Leimatut mehiläiset ja kukat vaatettavat kuningattaren.