Kesä on mennyt melkoisesti ulkosalla ja ompelut ja askartelut jääneet vähemmälle. Niistä parista harvasta aikaansaannoksesta en ole saanut aikaiseksi postata kuvia, joten paikataampa nyt hieman: Elokuun alkuviikoilla valmistui
ensimmäinen itsetekemäni takki ikinä!
Löysin EK:n palalaarista kivan jakkutakiksi haluavan kankaan ja toisin kuin edellisten vastaavien kankaiden kanssa päätin olla tällä kertaa hilloamatta kangasta kaappiin odottamaan riittävää itsetunnon ja tarmon puuskaa. Pistin sakset heilumaan saman tien ja leikkasin summittain kauan sitten tekemäni aukiroikkuvan neuletakin mukaan: vähän pidemmän, vähän vähemmän tilaa selkään, vähän erimuotoiset etukappaleet, vähän väljemmät ja vaajamittaiset hihat.. ja no, kangas oli vain 16euroa...
Ylläriylläri, käytännössä ilman kaavoja palasista valmistui ihan täydellisesti hartioista ja selästä istuva vuoriton jakkutakki! (mikä älytön tsägä!!!) Tukeva kangas näyttää ja tuntuu samalta kumminkin puolin, joten nurjaa puolta ei ollut tarpeen piilottaa vuorilla.
Alkuperäinen aikomus oli jättää takki vain aukinaisena roikkuvaksi ilman mitään kiinnityksiä, mutta kangasta jäi juuri sen verran, että siitä riitti vyölenkit ja kolmesta palasta askarreltu vyö. Vyö täydensikin jakukkeen ihan täydelliseksi! Kanttasin kaikki reunat mustalla satiinivinonauhalla -siitä saatiin ripaus chanelhenkeä.
Harmi kyllä kangas on heikkoa materiaalia ja jo parin käyttökerran jälkeen huomasin laukkupuolen kyljen nuhjaantuneen sen verran, että jakuke ei siistin näköisenä tule pysymään kovin kauaa. Mutta tulipa tehtyä, ja sain tästä voimaa ajatella, että vuorillisenkaan ja vielä istuvan ja käyttökelpoisen takin tekeminen ei ehkä sittenkään ole mahdottomuus.
Yritän tsempata, jos saisin takista parempia kuvia (niin kauan kuin se on vielä ehjä ja mallissaan :E ).
