Tuesday, 30 January 2018

Muodin huipulla: hupparimekko

Järkyttävät aikuisten potkupukuhaalarit eivät ole vielä pois muodista, ja olen ollut huomaavinani, että niiden rinnalle on nousemassa enemmän mieleiseni rentoiluvaate: hupparimekko.
 Jotain tälläistä oli ehkä mielessäni joulukuisessa Tukholmassa, kun ostin tuon vaaleanliilan collegekankaan. Jonain aamuna tässä heräsin valmiin idean kanssa: pyörää ei tarvitse keksiä alusta asti uudelleen, kun hyödynnän kahta toimivaksi todettua lempparikaavaani: yläosa on Ottobren Get Moving-huppari ja alaosa on vanha tuttu Ottobren Relaxed-mekko. :D Mutta toki tämä sovellus lasketaan uudeksi kaavakokeiluksi: kukaan tuskin huomaa sen huppariudelta, että kyseessä on taas sama mekko, jonka eri kangasvariaatioissa vietän 99% ajastani. ;)

Jälleen kerran alkaessani suunnittelemaan vaatetta huomasin, että kankaasta riittää mekko, jos teen sen ilman hihoja, tai hihallinen asia, jos jätän helman pois. Tuttu tilanne, joka käy minulle aina, koska en koskaan raaski ostaa riittävästi kangasta...
Olin kerennyt talvileggareita varten ostamani mustan kolitsin jo leikata housuiksi, mutta en onneksi ommella, joten tempaisin siitä lahkeet hihoiksi. Nyt meni ehkä hirveästi kangasta hukkaan, mutta hätä ei lue lakia.

En jaksanut askarrella huppuun kiristysnyöriä, koska varastoissa ei ollut sopivan väristä, ja en niitä kuitenkaan koskaan käytä. Yksityiskohtana roikkuvien hupunnarujen sijaan on sitten lyhyt mintunvihreä vetoketju. Jonka ihme kyllä vain parilla muutaman tikin purkamisella sain asettumaan siististi ja pönkötämättä.
Päätön vessaselfie!
Tämä vaate on niin lämmin, pehmeä ja mukava! Nyt saa tulla muutama pakkasaste vielä, kiitos, niin tällä mekolla tarkenee vielä oikein hyvin.

Saturday, 27 January 2018

Joogapaita ja luottopökät

Uuden vuoden alku on tietenkin täynnä uusia terveellisempiä elämäntapoja, paluuta jumppatunneille ja yritystä ymmärtää jälleen kerran joogaa. Oma uusi vuoteni on lisäksi täynnä lupausta tehdä uusia erilaisia vaatteita ja ylittää mukavuusrajani uusilla kaavakokeiluilla.

Suuri Käsityö-lehden 1/18 -numerossa oli rennon tyylikäs joogapaita, jossa oli vyötäröllä solmittavat vyönpäät. Puserossa on kuitenkin vielä jatke lantiolle asti solmittavan osuuden jälkeen.

Itse jouduin tekemään tämän jatkeen mustalla trikoolla, kun aikaa sitten hankittua pilkkutrikoota riitti juuri vyötärölle asti sekä hihoihin. Poikkeavan värinen jatke tavallaan hauskasti korostaakin paidan mallia.

Tein muokkaamatta tasan kaavan mukaan ja puserosta tuli oikein sopiva ja mukava! Erityisesti pidän tuosta pääntiestä, joka nousee hieman kaulalle poolomaisesti. Vai olisko tämä kilpikonnakaulus? Joka tapauksessa paita on todellakin siitä kiva jumppaan ja joogailuun, että niukka pääntie ei valu naamalle eikä paita muutenkaan liiraa päällä, vaikka seisoisi päällään. Aika hyvä design siis!
Joka tapauksessa, jälleen ei parempaa kuvaa: siinä se roikkuu henkarissa.

Aion hyödyntää tätä kaavaa jatkossakin tuon kivan pääntien ja sopivien hihojen ansiosta. Solmittavan osuuden kun jättää pois, pitää jättää myös ylimääräistä väljyyttä paidasta, ja tietty pidentää helma. Arkikäyttöpaitaa varten haluan myös nostaa nyt rennosti laskettuja olkapäitä ryhdikkäämpään asentoon. Näillä muokkauksilla kohti seuraavaa kokeilua!

Liian kokeellisia täällä ei toki vielä keretty olla: talveksi hankkimistani paksummista trikoista sain pyöräytettyä siniharmaat leggarit vanhalla luottokaavalla.

Toinen talvileggareiksi aiottu kolitsikangas menikin hihoiksi ja siitä sekä Tukholman ostostuliaiskolitsista on tuloillaan seuraavaa uutta vaatetta. Pysykää kanavalla! ;)

Sunday, 14 January 2018

Vuoden ensimmäiset kässäostokset

Uusi vuosi EI lähtenyt kovin lupaavasti käyntiin siltä osin, että olin hengessäni julistanut tammikuun älä-osta-mitään-kuukaudeksi ja vähän niinkuin vannottanut itselleni, että kaapeissa olevat kankaat riittävät ompeluihin ainakin kesäkuulle asti.

Tilkkupeittojen takapuolikankaat

Ostoslistalla oli akuutisti ainoastaan edullista lakanakangasta parin tulevan tilkkupeiton taustapuoliksi.Plus nyt hieman kutkutteli Kuusessa parit kankaat, mutta niitä ei olisi ollut mikään pakko ostaa -kyllä minulla vaatteita riittää päällepantavaksi.

Tilkkupeiton takapuolikankaat sainkin mukavasti hankittua Kangaskapinalta -ruohonvihreää telttailupeittoni taustaksi ja vaaleaa beigeä goottipeiton taustaksi -  ja kun Kapina sopivasti päräytti hankkimisajankohtaan -18% alen, samallahan kannatti ostaa paria sillä silmällä katsomaani vaatetrikootakin. Koska silkkaa säästöä.


Oikean yläkulman oranssikukkainen ja -kurpitsainen trikoo on kutkutellut Kangaskapinalla pidemmän aikaa, ja nyt sorruin siihen. Siitä tulee jonku mekko/paita. Mustapohjainen Lemonade-trikoo oli heräteostos: tykästyin siihen nyt yhtäkkiä. Alarivin vesimelonin pinkki ja munakoison väriset trikoot ovat leggareiksi. Minulta on puuttunut tuollaiset punertavammat sävyiset alaosat, ja tuon vesimelonipinkin trikoon valitsin oikeastaan ensin ja tajusin sitten, että se tulee käymään aivan täydellisesti tuon Lemonade-kankaisen mekkotunikahommelin kanssa. Kesävaatteet on siis nyt jo katsottuna valmiiksi!
Lisää vaatekangashankintoja. KUUSI Collectivella oli pop-uppinsa viimeiset päivät, ja piti sännätä sinne hakemaan pois tämä Käpysen Kukkasade, jota olen vereslihalla himoinnut muutaman kuukauden. No eikö ole mahtavin printti ikinä!? Tästäkin tulee jokin mekko/tunika. Ja vesimelonipinkit SEKÄ munakoison väriset leggarit tulevat käymään tämänkin kanssa ihanasti.

 VANJA SEAsta olin ehkä vasemmalla korvalla ohimennen jotain kuullut tai nähnyt, muistaakseni ainakin kesällä Fiskarsissa näin jonkin kyltin, jossa oli tuo nimi, mutta en silloin tiennyt, mitä se tarkoittaa enkä nähnyt mitään putiikkia. Noh, Kuusen ansiosta pääsin joulun alla hiplailemaan noita VANJA SEAn kankaita ja niiden sävymaailma, pehmeys, keveys ja ilmeinen laadukkuus jäivät mieleeni ja koin siis sen kuuluisan a-haa-elämyksen.
Nämä siis ovat 100% luomupuuvillaa ja Suomessa kuosiin neulottuja paksumpia neuloksia. Paksumpia, mutta ei niinkään painavia.
Ihastuin ja sijoitin tähän ötökkäkuosiin. En tiedä vielä, mitä siitä tulee: ehkä neuletakki, ehkä pitkähihainen paita tai voisi siitä tehdä housutkin. Tuo olisi tajuttoman ihana tuubihuivinakin.

Tämä ostoksieni esittely alkaa jo hieman - ja ei niin vähääkään - hävettää, mutta 1) jonkun täytyy pitää kansantalous pystyssä ja 2) kuten olen todennut, tämä kangas- ja kässäilytarvikkeidensa ostoluettelointi on itselleni niin hyödyllistä. On niin palkitsevaa myöhemmin selata taaksepäin näitä ostostelupostauksia ja huomata, että on käyttänyt ostoksiaan ja tehnyt niistä jotain kivaa ja mahtavaa!

Eiliselle, lauantaille, sijoittui vuoden ensimmäinen Tallinnareissu, ja yllä on Abakhanin löytölaarin vaatekangaslöydöt. Nämä maksoivat yhteensä 18 euroa, joten ei paha, kun näistä tulee nyt saamaan ainakin 3 vaatekappaletta. Raidalliset on trikoita paidoiksi/tunikoiksi ja sini-liilasävyinen kevyttä joustamatonta puuvillaa myös johonkin yläosaan tai mekkoon. Luultavasti mekkoon.

Sitten tilkkupuuvillat! Rakkautta! Jos ihmisen pitää tehdä asioita, joista tulee onnelliseksi, niin suosittelen kauniiden kankaiden katselua ja koskettelua.
Nämä löytyivät kaikki yhtä lukuunottamatta Karnaluksista. Näitä ei tarvitse sen enempää puolustella: kaikki tulee ennenpitkää käyttöön laukuissa, pussukoissa ja erilaisissa tilkkujutuissa. Tilkkuvarastoni alkaakin olla aikamoista silppua: siivosin tilkkulaatikkoa ja siellä ei ollut montaa palaa, joista olisi saanut enää mitään sivutaskua isompaa asiaa. Nyt on taas muutama pidempi pätkä ihania kankaita!

Härpäkeosaston ostokset olivat tällä kertaa helmilankoja tilkkupeittotikkailuun (päätin ruveta ihmiseksi, joka tekee sen käsin), tikkausneuloja, uudet terävät lankasakset, punaista terenauhaa, kumpparia ja muutamia vetoketjuja.

Sitten vaan hommiin: ensin pitäisi pyykätä nuo kaikki kangasmassat.